Cook healthy food and bake cookies in perfect home...
But yesterday I warmed up some french fries and wieners as a dinner for me and my son. Our home is often messy and I really don't like cleaning. But at least we have made some Xmas cards together and today we'll make marzipan candies. So, I really try to be perfact mommy in some moments :)
Olisi hienoa olla täydellinen äiti ja kodinhengetär, joka laittaa ruokaa alusta alkaen itse, pitää kodin siistinä, silittää vaatteet, askartelee ja ulkoilee lapsen kanssa, sisustaa ja siivoaa taas. Tykkään kyllä ruuanlaitosta, mutta siihen pitäisi olla aikaa ja rahaa. Siivoamista suorastaan vihaan. Monessa muussakin asiassa on laiskuus vaivaa. Aamuisin on ihan täysi työ, että saan edes jotkut vaatteet päälleni, jotta voin viedä lapsukaisen päiväkotiin. Kyllä, voin tunnustaa, että usein vetäisen vain jotain vaatetta yöpaidan päälle. Nyt talvella onneksi voi sekaiset hiukset peittää baskerilla. Koska teen töitä kotona, niin on mahdollista lähteä aamulla se yöpaita vaatteiden alla viemään lasta päiväkotiin ja vasta sen reissun jälkeen alan heräilemään ja puen jotain järkevämpää päälleni.
Tämä syksy on ollut jotenkin todella vaikea. Syksyt on aina vaikeita, koska olen kesäihminen, mutta tämä syksy on kyllä ollut erityisen hankala. Kaikki taisi vinksahtaa sivuraiteelle heti syyskuun eka päivä. Tulin myöhään su-iltana Sortavalan reissulta kotiin ja ma-aamuna aikaisin matkustin pari tuntia bussissa ja suoraan bussista töihin. Lupauduin tuuraamaan entistä pomoani syyskuun ja totesin hyvin pian, että ei minusta enää ole palkkatyöhön. Ensimmäisen työviikon aikana oli kaikenlaista säätämistä muutenkin: lapsukainen varahoitopaikassa ja mies kiukutteli. Syyskuun jälkeen olen ollut tuolla työpaikassa silloin tällöin töissä ja uskomattoman paljon se pari päivää kuukaudessakin rajoittaa elämää. Nyt päätin, että ensi vuonna en enää sinne mene. Olin välissä pari vuotta "vain" yksityisyrittäjä ja rakastan sitä vapautta, ettei ole vastuussa kenellekään muulle kuin itselleen. Eikä ole sidottu työaikoihin ja -paikkaan. Voin naputella asiakkaille sähköpostia yöllä tai virkata kaulakoruja bussissa.
Viime vuonna vältin syysahdistuksen kasaamalla syksyn täyteen ohjelmaa. Sitten tapasinkin tuon nyxän ja pitkän aikaa meni ihan huumassa. Yhtä harmaa ja synkkä ilma varmaan oli vuosi sitten, mutta en sitä huomannut. Jollain ihme-energialla valvoin yöt tehden töitä ja siinä samalla höpötin puhelimessa miehen kanssa, joka myöskin oli töissä. Aamulla jaksoin säässä kuin säässä viedä lapsukaisen kävellen hoitoon. Hmm, pitäisi aina olla vastarakastunut, kun siitä saa energiaa :) Vuoden takaisia fiiliksiä muistellessa ihan itkettää, kun tilanne on nyt niin erilainen. Ehkä pitäisi vain hyväksyä, että onnen ensi huuma ei kestä ikuisesti ja arkeakin pitää olla. Mutta kun minä en millään meinaa kestää sitä arkea...
Nooh, eilen oli jotain vaihtelua arkeen: päiväkodin joulujuhlat. Lapsukaisen juhlapaidan näittekin jo, tässä on oma iltaeleganssini. Kuvaajana taas rakas lapseni:
Yesterday evening was Xmas celebration in daycare and I was wearing these:
* red tights (Sokos)
* red bag I've bouhgt from ia
* black skirt and blouse from flea markets
* black shoes has my friend given to me
* my lovely son took picture again :)
Igår det var julfest i dagis och jag hade:
* röd väska, som jag har köpt från ia
* röda strumpbyxor (Sokos)
* svarta kjol och blus från loppis
* svarta skor från min väninna
* min kära son har tagit bild :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti