perjantai 8. joulukuuta 2017

Christian Rönnbacka: Rikospaikka Pasila 9: Hautalehdon joulu


Luin tämän e-kirjan jo jonkin aikaa sitten, mutta nyt vasta muistan kirjoittaa siitä. Lyhyt ja nopealukuinen tarina, josta kuitenkin pidin erityisesti sen huumorin takia. Nyt tämän voisi lukea vaikka uudemman kerran joulun aikaan, koska olisi ajankohtaan sopiva :) Harvinainen rikoskirja, koska kukaan ei kuole ja loppu on onnellinen.
Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 18 (kirjan nimessä on vähintään 4 sanaa), 19 (yhdenpäivänromaani), 25 (kirja, jossa kukaan ei kuole), 35 (kirjan nimessä on erisnimi) ja 47 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit).

torstai 7. joulukuuta 2017

Petri Tamminen: Suomen historia


Luin tämän e-kirjana ja pariinkin kertaan, kun en heti huomannut kirjoittaa siitä tänne blogiini ja ehdin unohtaa, millainen kirja olikaan :) Nopealukuinen kirja, johon kuitenkin sisältyy paljon. Suomen historian merkkitapahtumia käydään läpi pienten, henkilökohtaisten tarinoiden kautta. Odotin kirjan olevan paljon kuivakkaampi ja totisempi, mutta moni tarina sai hymyilemään tai liikuttumaan. Tykkäsin :)
Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 6 (kirjassa on monta kertojaa), 8 (Suomen historiasta kertova kirja), 17 (kirjan kannessa on sinistä ja valkoista), 35 (kirjan nimessä on erisnimi), 47 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit) ja 49 (vuoden 2017 uutuuskirja).

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Ken Follett: Haamulento


Teini-ikäinen poikani osti tämän kirjan itselleen luettavaksi kirpparilta ja kun taas oli tilanne, ettei minulla ollut mitään luettavaa, niin tartuin tähän. Kirjassa eletään vuotta 1941 ja liikutaan Iso-Britanniassa ja miehitetyssä Tanskassa, maalla ja ilmassa. Tarinaa viedään eteenpäin niin tanskalaisen koulupojan, brittien tiedustelupalvelun kuin Tanskan vastarintaliikkeen edustajien avulla. Loppuratkaisu on melko uskomaton, mutta pidin siitä, että tässä kirjassa nuoret naiset ovat ratkaisevassa roolissa sinänsä miehisessä sotaympäristössä. Lopun "pakollinen" romantiikkaosuus tuntui kyllä kovin turhalta ja tarinaa latistavalta eli sen olisi voinut jättää lukematta.
Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 6 (kirjassa on monta kertojaa), 17 (kirjan kannessa on sinistä ja valkoista), 21 (sankaritarina), 23 (käännöskirja), 34 (kirja kertoo ajasta, jota en ole elänyt), 37 (kirjailijan tuotantoon kuuluu yli 20 teosta) ja 47 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit). 

tiistai 5. joulukuuta 2017

Alex Kershaw: Dachaun vapauttaja


Miehelläni oli tämä kirja lainassa kirjastosta ja kun itselläni ei ollut mitään luettavaa juuri silloin, niin luin sitten tämän tutustumatta kirjaan etukäteen mitenkään. Toki kirjan nimestä jo voi päätellä ettei mitään kevyttä luettavaa ole tiedossa. Kirja kertoo yhdysvaltalaisen upseerin Felix Sparksin elämästä, keskittyen toki toiseen maailmansotaan, jolloin Sparks joukkoineen taisteli Euroopassa, mutta myös ajasta ennen sotaa ja sen jälkeen kerrotaan. Taisteluista on kerrottu tarkasti, mikä ei olekaan ihme, koska kirjan kirjoittaja on historiantutkija. Omaan makuuni yksityiskohtia taisteluista on vähän liikaakin ja jossain kohdin jäin kaipaamaan enemmän kerronnallista osuutta. Dachaun keskitysleirin vapauttamisesta kertovan osan lisäksi kirjasta jäi erityisesti mieleen pieni tarina, miksi sodan aikaisemmassa vaiheessa saksalaiset sotilaat säästivät Sparksin hengen ja miten Sparks eläkeikäisenä oli ajamassa tiukempia aselakeja.
Lukuhaasteessa tämä kirja sopii kohtiin: 21 (sankaritarina), 23 (käännöskirja), 34 (kirja kertoo ajasta, jota en ole elänyt), 35 (kirjan nimessä on erisnimi), 36 (elämäkerta tai muistelmateos) ja 47 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit).

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Röyhkä, Haapasalo, Metso: Et kuitenkaan usko


Olen jo pidemmän aikaa halunnut lukea Ville Haapasalosta kertovat kirjat, mutta nyt kuuntelin sen ensimmäisen äänikirjana. Et kuitenkaan usko -kirjan alaotsikkona on: Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä ja nimensä mukaisesti kirja kertoo uskomattomista elämänkäänteistä, joita Haapasalo koki Venäjälle muutettuaan. Monia tarinoita on vaikea uskoa, mutta monia on myös helppo kuvitella mielessään ihmettelemättä yhtään, että onko se voinut mennä näin. Mielenkiintoisia ovat kaikki tarinat ja ehdottomasti haluan lukea myös kirjan toisen osan Et muuten tätäkään usko. Jos se on kirjoitettu samaan tyyliin kuin tämä ensimmäinen osa, niin lukeminen on varmasti parempi vaihtoehto kuin kuunteleminen. Ainakin tässä kirjassa on haluttu säästää haastattelumaisuus. Kauko Röyhkän kysymykset ja kommentit on säilytetty sellaisenaan ja niitä seuraa usein laveat Ville Haapasalon vastaukset. Kysymyksen tai vastauksen edessä on aina sen nimi, joka äänessä on. Luettuna tämä varmaan toimii hyvin, mutta kuunneltuna se oli ajoittain häiritsevää. Pitkien, tarinoivien vastausten aikana asian ehti unohtaa kunnes taas seuraava kysymys muistutti asiasta. Toinenkin hyvä syy kirjan lukemiseen perinteisenä paperiversiona on se, että kirja on kuulemma kuvitettu hienosti Juha Metson valokuvilla. Tämä puoli jäi nyt itseltäni kokonaan kokematta tämän kirjan kohdalla.
Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 11 (jonkun muun alan ammattilaisena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja), 22 (kuvitettu kirja), 29 (kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluat oppia - Ville puhuu venäjää), 36 (elämäkerta tai muistelmateos), 43 (kirja, jonka lukemista olen suunnitellut pidempään) ja 47 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit).

lauantai 11. marraskuuta 2017

Tim Walker: Lost in Suomi


Nyt on käynyt kuten usein ennenkin, hyvin alkanut lukutahti hiipuu syksyn tullen ja en saa kirjoitettua edes luetuista/kuunnelluista kirjoista. Tämän postauksen olen koittanut aloittaa jo kerran, siitä on pari kuukautta. Sen jälkeen luettua kirjoja on kertynyt yksi... Mutta kerrotaan nyt tästä kirjasta, jonka kuuntelin äänikirjana, kun oli BookBeat-palvelun ilmainen kokeilujakso. Kuuntelin silloin useamman kirjan peräkkäin ja totesin, että on hyviä ja vähemmän hyviä äänikirjojen lukijoita ja myös tekninen toteutus voi olla vaihtelevaa. Tämän kirjan lukija olisi voinut olla parempi. Tai ehkä vain eläytyä vähän enemmän. Ei sinänsä mitään vikaa, mutta monessa muussa äänikirjassa on ollut mielestäni sopivampi lukija.
Lost in Suomi kertoo amerikkalaisen Tim Walkerin havaintoja Suomesta ja suomalaisista. Jo hänen lapsuuden kotinsa naapurissa asui suomalainen perhe, joka monissa asioissa poikkesi kovasti amerikkalaisista perheistä. Mutta suomalaisuuteen Tim Walker pääsi varsinaisesti sisälle vasta tavattuaan tulevan vaimonsa ja muutettuaan tämän perässä Suomeen. Kirja on periaatteessa kevyt ja kepeä, mutta sisältää paljon mielenkiintoista asiaa, miltä suomalaiset tavat näyttävät ihmisestä, joka muuttaa tänne muualta. Pidin kirjasta paljon, koska kertoo miten itselle päivänselvät asiat ovat eksoottisia ja erikoisia jonkun toisen mielestä.
Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 4 (kirja lisää hyvinvointiani - se oli hauska ja piristävä), 5 (kirjassa liikutaan luonnossa), 14 (valitsin kirjan takakannen tekstin perusteella), 17 (kirjan kannessa on sinistä ja valkoista), 23 (käännöskirja), 35 (kirjan nimessä on erisnimi), 38 (kirjassa mennään naimisiin), 40 (kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin minä), 41 (kirjan kannessa on eläin), 42 (esikoisteos) ja 47 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit).

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Max Manner: Demi-Sec


Kesällä nappasin tämän kirjan mukaani kirjaston poistohyllystä. Kotimaiset dekkarit kiinnostaa ja Max Manner oli ihan uusi tuttavuus. Luin tämän vasta syksyllä ja yhdellä kertaa. En saanut unta syyslomareissulla ja ajattelin hetken lukea, mutta luin aina seuraavan ja seuraavan kappaleen ja lopulta kirjakin vei ne yöunet. Kirjan tapahtumat lähtevät liikkeelle Turusta, jossa päähenkilö työskentelee poliisina. Hänen työt sekoittuvat lomamatkaan, kun Turussa alkaneet tapahtumat tulevat vastaan Luxemburgin lomallakin. Pidin kirjan alusta, ehkä senkin vuoksi, että siinä oltiin tutuissa paikoissa Turussa. Loppua kohden kirjan vauhti kiihtyi ja tarina meni mielestäni vähän liiankin hulluksi lopussa. Silti jäi sellainen olo, että voisin lukea saman kirjailijan teoksia enemmänkin.

Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 14 (valitsin kirjan takakannen tekstin perusteella), 24 (kirjassa selvitetään rikos), 27 (kotipaikkaani liittyvä kirja), 45 (suomalaisesta naisesta kertova kirja) ja 47 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit).