keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Kajsa Ingemarsson: Vettä vaan


Jokunen vuosi sitten ostin tämän kirjan kirpparilta, mutta nyt vasta sain sen luettua. Tällä kertaa takakansi ei pettänyt eli tämä oli mukavan kevyttä hömppää. Päähenkilö Stella on dekkarikirjailija, jonka elämä näyttää ulospäin täydelliseltä: komea ja menestynyt poikaystävä, kaunis ja tyylikäs ulkonäkö, hieno koti ja varaa tehdä, mitä huvittaa. Dekkarisarjansa viimeistä osaa kirjoittaessaan Stella kuitenkin joutuu luopumaan kauniista kodistaan vesivahingon takia ja poikaystäväkin paljastuu petturiksi. Julkisuudessa elävän naisen elämää riepotellaan juorulehdissä ja tarinaan sekaantuu myös liian innokas fani. Lopulta Stella joutuu miettimään, onko tärkeintä pitää kulissit kunnossa ja mitä hän oikeasti haluaa elämältään. Päähenkilö ei ole erityisen rakastettava, mutta hänen lähipiirinsä on vielä raivostuttavampia persoonia, joten kirjassa on sopivan karrikoituja henkilöhahmoja. Mikään muu tässä kirjassa ei ärsyttänyt kuin se, että joko käännöksessä tai jo alkuperäisessä kirjassa on sekaannuksia nimissä. Välillä Stellaa kutsutaan kirjojensa päähenkilön nimellä tai toisinpäin.

Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 14 (valitsin kirjan takakannen perusteella), 23 (käännöskirja), 24 (kirjassa selvitetään rikos tai paremminkin kirja kertoo kirjasta, jossa selvitetään rikos), 29 (kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluaisin oppia - hän osaa kirjoittaa kirjoja) ja 47 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit).

maanantai 22. toukokuuta 2017

Joanne Harris:Appelsiinin tuoksu


Olen varmaankin ostanut tämän pokkarin kirpparilta sen enempää miettimättä. Muistelin, että Joanne Harris on ehkä kirjoittanut jotain kivaa Ranskaan sijoittuvaa hömppää, jossa ruoka on tärkeässä osassa. Kyllähän tässä kirjassa ruuasta puhutaan, mutta suurempi osa on kirjan päähenkilön lapsuuden/nuoruuden tapahtumissa ja miten ne ovat hänen elämäänsä vaikuttaneet. Samalla kun käydään läpi päähenkilön äidin jättämää muistikirjaa aukenee vanhat tapahtumat miehitetystä Ranskasta ja erään saksalaissotilaan vaiheet siellä. En ollut pettynyt, vaikkei Appelsiinin tuoksu ollutkaan kevyttä hömppää, vaan se oli melkein kuin salapoliisiromaani, missä vuosikymmenten takaiset asiat selviävät pala palalta.
Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 5 (kirjassa liikutaan luonnossa), 23 (käännöskirja), 26 (sukutarina), 28 (olen lukenut kirjailijalta aiemmin vain yhden kirjan - muistaakseni), 34 (kirja kertoo ajasta, jota en ole elänyt) ja 47 (kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit).

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Chimamanda Ngozi Adichie: Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä


Kirjastossa oli näkyvästi tyrkyllä tämä pieni kirja ja koska olin kuullut siitä, niin otin sen luettavakseni. Nopeasti luettu, vaikka tämä pitäisi lukea ajatuksen kanssa ja miettiä, mitä kirjailija oikeasti sanoo. Kirjan esimerkit koskevat afrikkalaista kulttuuria, mutta asiat olivat ainakin itselleni tuttuja, vaikka erilaisessa kulttuurissa olen kasvanut. Tätä kirjaa tai paremminkin esseetä on kritisoitu kovasti sen jälkeen, kun se päätettiin jakaa Suomessa kaikille 9-luokkalaisille luettavaksi. Luulen, että kovaäänisimmät kritisoijat eivät ole tätä lukeneet, vaikka kannattaisi.

Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 18 (kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa), 23 (käännöskirja), 25 (kirja, jossa kukaan ei kuole), 40 (kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin minä), 47 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit) ja 49 (vuoden 2017 uutuuskirja).

lauantai 13. toukokuuta 2017

Reidar Palmgren: Kirpputori


Tämä taisi olla kirjastossa jossakin telineessä erityisesti tyrkyllä ja nappasin sen mukaani, kun takakannen perusteella kirja kuulosti hauskalta ja humoristiselta. Sitä se varmaan onkin jonkun mielestä... Kirpputoria lukiessani mietin, että koska viimeksi olisin lukenut suomalaista mieskirjailijaa, jonka teksti on huvittanut tai jopa naurattanut. Tämä ei siis huvittanut eikä varsinkaan naurattanut. Ehkä itsekeskeisen, ikuisesti muusikon urasta haaveilevan aikuisen miehen pohdinnat ja toilailut on tosiaan jonkun mielestä hauskoja, mutta minä luin kirjan vähän väkipakolla loppuun. Toki siellä lopussa on valaistuminen, miten päähenkilö yht'äkkiä ymmärtääkin asioita ja muiden ihmisten tunteita, mutta se ei lukukokemusta parantanut. Tulipahan luettua kuitenkin :)

Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 14 (valitsin kirjan takakannen perusteella), 25 (kirja, jossa kukaan ei kuole) ja 47 (kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit).

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Timur Vermes: Täällä taas


Tämä kirja osui silmiin kirjastossa käydessäni ja nappasin mukaani takakannen perusteella. Tarinassa Hitler herää henkiin vuonna 2011 Berliinissä ja ryhtyy jatkamaan tehtäviään siitä, mihin jäi kuollessaan. Hän päätyy television viihdeohjelmaan esittämään itseään, saa oman työhuoneen ja sihteerin, joka opastaa hänet  mm. internetin ihmeelliseen maailmaan. Aluksi kirja huvitti, mutta nyt loppua kohden mietin entistä enemmän, että noinko sujuvasti Hitler sujahtaisi 2010-luvun elämänmenoon ja saisi toteuttaa ajatuksiaan.

Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 12 (politiikasta tai poliitikosta kertova kirja), 14 (valitsin kirjan takakannen tekstin perusteella), 23 (käännöskirja), 25 (kirja, jossa kukaan ei kuole), 32 (kirja on inspiroinut muuta taidetta - siitä on tehty elokuva), 42 (esikoisteos) ja 47 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit).

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Malala Yousafzai, Christina Lamb: Minä olen Malala


Olen pitkään suunnitellut tämän kirjan lukemista ja kun se löytyi taloyhtiömme roskakatoksesta, niin nappasin tietysti mukaani. Malalan tarina on varmaan monelle tuttu. Hän oli kotimaassaan Pakistanissa tyttöjen oikeuksien puolestapuhuja ja korosti tyttöjen oikeutta koulunkäyntiin. Taliban-liike oli uhkaillut Malalaa jo aikaisemmin ja eräällä koulumatkalla häntä ammuttiin päähän. Aluksi Malalaa hoidettiin hänen kotimaassaan, mutta jatkohoitoon hän pääsi Englantiin, johon hänen perhekin pääsi myöhemmin ja he ovat asettuneet sinne asumaan. Malalan ampuminen oli ainakin itselleni tutuin osuus kirjassa, mutta suurin osa kirjasta kertoo tapahtumista sitä ennen. En aikaisemmin tiennyt, kuinka Malala on päätynyt tyttöjen oikeuksien puolestapuhujaksi, mutta kirjasta selvisi, että hänen isänsäkin oli kansalaisaktivisti, joka puolusti mm. tyttöjen oikeutta koulutukseen.

Lukuhaasteessa tämä kirja sopii kohtiin: 18 (kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa), 21 (sankaritarina), 23 (käännöskirja), 35 (kirjan nimessä on erisnimi), 40 (kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin minä), 43 (olen suunnitellut kirjan lukemista pidempään), 44 (uskontoa tai uskonnollisuutta käsittelevä kirja) ja 47 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit).

torstai 30. maaliskuuta 2017

Dan Brown: Meteoriitti


Taloyhtiömme roskakatokseen oli joku tyhjentänyt kirjahyllynsä :( Mieli olisi tehnyt pelastaa kaikki kirjat, mutta otin vain pari pokkaria luettavakseni ja tämä on niistä toinen. Olen lukenut Meteoriitin muistaakseni heti, kun se oli julkaistu, mutta en muistanut kirjan tapahtumista paljoakaan. Tarina on ehkä monelle tuttu: NASA on löytänyt napajäätiköltä meteoriitin, joka sisältää maapallon ulkopuolisia fossiileja ja tätä tutkimaan on kutsuttu eri alojen asiantuntijoita. Taustalla käydään kamppailua USA:n seuraavan presidentin paikasta ja erilaiset sekä siviilialan että armeijan yksiköt sotkeutuvat vyyhtiin. Vaikka jotain kirjasta muistinkin, niin jännittävää luettavaa tämä oli toisellakin kerralla :)
Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 5 (kirjassa liikutaan luonnossa), 6 (kirjassa on monta kertojaa), 12 (politiikasta kertova kirja), 17 (kirjan kannessa on sinistä ja valkoista), 23 (käännöskirja) ja 47 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit).