sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Max Manner: Demi-Sec


Kesällä nappasin tämän kirjan mukaani kirjaston poistohyllystä. Kotimaiset dekkarit kiinnostaa ja Max Manner oli ihan uusi tuttavuus. Luin tämän vasta syksyllä ja yhdellä kertaa. En saanut unta syyslomareissulla ja ajattelin hetken lukea, mutta luin aina seuraavan ja seuraavan kappaleen ja lopulta kirjakin vei ne yöunet. Kirjan tapahtumat lähtevät liikkeelle Turusta, jossa päähenkilö työskentelee poliisina. Hänen työt sekoittuvat lomamatkaan, kun Turussa alkaneet tapahtumat tulevat vastaan Luxemburgin lomallakin. Pidin kirjan alusta, ehkä senkin vuoksi, että siinä oltiin tutuissa paikoissa Turussa. Loppua kohden kirjan vauhti kiihtyi ja tarina meni mielestäni vähän liiankin hulluksi lopussa. Silti jäi sellainen olo, että voisin lukea saman kirjailijan teoksia enemmänkin.

Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 14 (valitsin kirjan takakannen tekstin perusteella), 24 (kirjassa selvitetään rikos), 27 (kotipaikkaani liittyvä kirja), 45 (suomalaisesta naisesta kertova kirja) ja 47 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit).

lauantai 23. syyskuuta 2017

Raymond Khoury: Merkki


Taas kerran oli tilanne, ettei minulla ollut kotona mitään luettavaa. Miehen kirjakasasta valitsin tämän kirjan, koska se kuulosti ainoalta vähänkään kiinnostavalta :) Taas kerran tapahtui myös se, että luin kirjaa myöhään illalla ja väsyneenä oli vaikea pysyä mukana henkilöhahmoissa varsinkin kirjan alussa. Välillä jouduin selaamaan kirjan alkuun takaisin, että kukas tämä tyyppi nyt olikaan. Alkukankeudesta päästyäni Merkki oli ihan mielenkiintoista luettavaa. Mielestäni se keikkui koko ajan siinä rajalla, että voisiko näin tapahtua oikeasti. Kirjan lopussa olevat sitaatit USA:n presidenteiltä, presidenttiehdokkailta ja muutamilta muilta poliitikoilta saavat kyllä ajattelemaan, että nyt ollaan melko lähellä sitä, että kirjan tapahtumat voisivat olla totta. En osaa tiiviistää kirjan juonta mitenkään fiksusti, mutta jos Merkki ei ole tuttu, niin sen juoni kietoutuu USA:n uskonnollisuuden ja uskonnollisten johtajien ympärille ja miten heidän kauttaan voisi maailmaa johtaa.
Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 6 (kirjassa on monta kertojaa), 14 (valitsin kirjan takakannen tekstin perusteella), 17 (kirjan kannessa on sinistä ja valkoista), 23 (käännöskirja), 24 (kirjassa selvitetään rikos), 44 (uskontoa tai uskonnollisuutta käsittelevä kirja) ja 47 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit).

perjantai 22. syyskuuta 2017

Jenni Sarras: Tavarataidot

Kuva BookBeat-sivustolta: https://www.bookbeat.com/fi/kirja/tavarataidot-27765

Kun sain BookBeat-palvelun käyttööni, niin ensimmäisten tallentamieni kirjoja joukossa oli kaksi "raivausopasta". Tavarataidot ehdin kuunnella ja kuuntelin sen itse asiassa melko tiiviiseen tahtiin. Välillä raivasin tavaraa samalla, kun kuuntelin :) Olen lukenut muitakin kodinraivausoppaita, käynyt kuuntelemassa luentoja asiasta ja osallistunut lyhyelle kurssillekin. Mitään mullistavaa uutta Tavarataidot ei siis tarjonnut, mutta silti se oli mukava kuunnella. Tiukan asian lomassa oli esimerkkejä oikeasta elämästä, välillä hauskojakin. Suomeksi on kirjoitettu jo useita kodinraivausoppaita ja tykkään niistä kyllä enemmän kuin siitä tunnetuimmasta, japanilaisesta oppaasta. Koitin sitäkin lukea taas kerran BookBeat-palvelusta, mutta en vieläkään saanut luettua. Minulle ainakin sopii paremmin nämä kotimaiset oppaat, joissa asiaa käsitellään kuten Tavarataidoissa, arkijärjellä.
Lukuhaasteessa saan tämän sopimaan vain yhteen kohtaan = nro 4 eli kirja lisää hyvinvointiani.

perjantai 15. syyskuuta 2017

Tapani Bagge (toim.) Tykki


Kesälomareissulla paikallisen kirjaston poistomyynnistä hankittu kirja, joka osoittautui yllättävän hyväksi. Kirjaan on kirjoittanut aina yhden kappaleen kaksitoista suomalaista rikoskirjailijaa. Tarinoita yhdistää Lahti 35 -sotilaspistooli, joka kulkee kirjassa vuosikymmeneltä toiselle ja rikoksesta toiseen. Osassa tarinoista ase siirtyy hyvinkin sujuvasti seuraavaan tarinaan, mutta kaikissa sen liikkeet eivät ole niin selviä ja tämä vähän häiritsi. Kirjan hienous on mielestäni siinä, että sen ansiosta luin montaa kirjailijaa, jota en ole aikaisemmin lukenut ja nyt tiedät monta kirjailijaa, joita haluan lukea lisää ja myös muutamia, joita en todellakaan halua lukea lisää.

Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 6 (kirjassa on monta kertojaa), 14 (valitsin kirjan takakannen tekstin perusteella), 17 (kirjan kannessa on sinistä ja valkoista), 24 (kirjassa selvitetään rikos) ja 47
 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit).

torstai 14. syyskuuta 2017

Mika Wickström: Shefki Kuqi - Kosovon härkä

Kuva Book Beat -sivustolta: https://www.bookbeat.com/fi/kirja/shefki-kuqi-kosovon-harka-42232

Sain Book Beat -palvelun kuukaudeksi kokeilukäyttöön ja melkein ensimmäiseksi tallensin sen kirjastooni juuri ilmestyneen Shefki Kuqin elämäkerran. Muutoin en ehkä tähän kirjaan olisi tarttunut, mutta Kuqi oli suosikkijalkapallojoukkueeni valmentajana vuoden verran ja siksi kiinnosti lukea hänestä lisää. Juuri kirjan julkistamisen alla hän kyllä sai potkut Turun Interin päävalmentajan paikalla ja erityisen kiinnostavaa oli siksi kuunnella kirjan viimeisiä sivuja. Tallensin Kosovon härän siis äänikirjana ja kuuntelin sitä lähinnä kävelylenkeillä, mutta joskus myös kotitöitä tehdessä. Olen aika vähän kuunnellut äänikirjoja, mutta totesin, että kävelyn viihdykkeeksi ne sopivat loistavasti. 
Koska Shefki Kuqi on samanikäinen kanssani, tuli monta kertaa mieleen, että hän on kyllä ehtinyt niin paljon enemmän ja varmaan siksi vaikuttaa paljon vanhemmalta :) Kirja muistutti monesta asiasta, jotka olin unohtanut, vaikka suomalaista jalkapalloa olen aikaisemminkin seurannut. Vaikka kirja kertoo paljon Shefkin Englannin vuosista, niin minua kiinnosti vielä enemmän hänen ura Suomessa. Monta hauskaa tarinaa toki oli Englannistakin ja paljon myös surullisia tarinoita niiltä vuosilta. Kirjan loppupuoli valmentajan työstä Suomessa oli ehkä se mielenkiintoisin, koska se oli itselleni tutuinta asiaa. Kun Shefki sai potkut Interin valmentajan paikalta, niin totesin, että se oli hauskaa niin kauan kuin sitä kesti, sillä minä ihan pidin hänestä valmentajana :) Heti potkujen jälkeen ja nyt tästä kirjasta tuli esiin asioita, jotka hieman käsitystäni muuttivat. Mutta se käsitys ei  mihinkään muuttunut, että värikäs elämä tällä persoonalla on ollut ja siksi kirja todellakin kannatti lukea - tai siis kuunnella.

Lukuhaasteessa tämä kirja sopii kohtiin: 18 (kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa), 35 (kirjan nimessä on erisnimi), 36 (elämäkerta tai muistelmateos), 37 (kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu vähintään 20 kirjaa), 47 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit) ja 49 (vuoden 2017 uutuuskirja). 

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Rauli Virtanen: Reissukirja

Kuva Elisa Kirjan sivulta: https://kirja.elisa.fi/ekirja/reissukirja#

Luin Reissukirjan e-kirjana ja lähinnä sitä tuli luettua iltaisin. Monta kertaa kävi niin, etten seuraavana iltana muistanut kaikkea lukemaani ja lukemiseen tuli myös pitkiä taukoja. Osan kirjasta olen siis lukenut moneen kertaan, kun on pitänyt kerrata, että mitä siinä sanottiinkaan :) Reissukirjan lukeminen on ollut mielessä pitkään ja ehkä siksi odotin siltä vähän enemmän. Tai sitten vain luin liian väsyneenä enkä huomannut kaikkia kirjan hienouksia. Pidin erityisesti kirjan alkupuolesta, jossa Rauli Virtanen kertoo ensimmäisistä ulkomaanmatkoistaan, joista kirjoitti lehtijuttuja. Niistä kerrottiin laveammin kuin monista myöhemmistä matkoista. Yhteen kirjaan ei tietenkään mahdu yksityiskohtaisia tarinoita kymmeniltä vuosilta, mutta loppua kohden tarinoinnin tahti tuntui kiihtyvän. Hyvin mielenkiintoinen kirja kuitenkin ja mielelläni olisin lukenut vielä monta kymmentä sivua lisääkin :)

Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 11 (jonkun muun alan ammattilaisena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja - vaikka Rauli Virtanen on kirjoittanut työkseen, niin mielestäni toimittaja on eri asia kuin kirjailija), 29 (kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluaisin oppia - hän osaa kirjoittaa lehtijuttuja ja toimittaja oli joskus haaveammattini), 36 (elämäkerta tai muistelmateos), 43 (kirja, jonka lukemista olen suunnitellut pitkään) ja 47 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit). 

maanantai 14. elokuuta 2017

Carl Hiaasen: Onnen koukussa


Toinen keväällä dyykkaamani Hiaasenin kirja oli tämä Onnen koukussa. Pääosassa kirjassa on lottokuponki, jonka suurella voitolla pitäisi lunastaa maa-alue, jotta se pysyisi rakentamattomana. Lottokuponki kuitenkin varastetaan ja sen varastaneita pikkurikollisia päätyy jahtaamaan varastetun lottokupongin oikea omistaja häntä haastattelemaan tulleen toimittajan kanssa. Tärkeässä osassa on myös pikkukaupungin uskonnolliset ihmeet, kilpikonnat ja rosvojen jäljillä olevan toimittajan vaimo.

Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 23 (käännöskirja), 24 (kirjassa selvitetään rikos), 30 (kirjan nimessä on tunne), 44 (uskontoa tai uskonnollisuutta käsittelevä kirja) ja 47 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit).