Today I met one old and dear friend, sun was shining, my lovely son was just sweet, I dreamed about future. Perfect! Now I drink some white wine, try to knit, listen my favorite internet radio, dream more and feel great. In my dreams I'm in Veshkelitsa in sunny summer day and I'm teaching some handicrafts with my friend to young girls. Of course, I have many other dreams, bust this is first one in my mind now :)
Vähitellen herään horroksesta, jonka on aiheuttanut niin loputon talvi kuin tuo lopulta ankeaksi kääntynyt ihmissuhde. Vaikka tänäänkin nyyhkin exän vuoksi, niin en toivottavasti enää saa itkukohtauksia missä ja milloin tahansa hänen vuoksi. Tapasin tänään vanhan ja rakkaan ystäväni, joka totesi "alat muistuttaa jo omaa itseäsi". Hän on kuunnellut puhelimessa itkuani ja valitustani ja jankutustani tänä vuonna paljonkin. Nyt tapasimme pitkästä aikaa livenä eikä niitä treffejä tuhlattu ankeiden asioiden ruotimiseen. Ei ollut tarvetta. Tätäkin ystävääni tapaan toivottavasti nyt enemmän. Vaikka emme olleet nähneet livenä pariin vuoteen, niin tuntui, että olisimme tavanneet juuri pari päivää sitten.
Entiset unelmat lapsista ja yhteisestä kodista exän kanssa pitää haudata, mutta nyt sentään pystyn jo haaveilemaan jostakin muusta. Vastaavia unelmia ei ole, mutta pienempiä ja vähintään yhtä tärkeitä haaveita kyllä. Mielessäni näen jo itseni pitämässä käsityökerhoa aurinkoisena kesäpäivänä Veskelyksessä. Hassua ja hauskaa, että samansuuntaisia pohdintoja kokkaus/kässä/kieli-kerhoista lastenkodin lapsille oli samaan aikaan useammalla ystävälläni. Ja jossain mieleni syövereissä olen itsekin pyöritellyt vastaavaa. Samalla motivoituisin itse opiskelemaan taas venäjää innokkaammin. En tiedä, toteutuuko haaveeni käsityökerhon pitämisestä venäjäksi (hiukkasen on haastetta siinä), mutta pelkästään siitä haaveilu parantaa olotilaani huomattavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti