Ostin Kirjeen presidentille itselleni joululahjaksi samalla, kun tilasin muille joululahjakirjoja. Etukäteen kirja vaikutti mielenkiintoiselta: Putinin kanssa samoilla kulmilla ja samana vuonna syntynyt kirjoittaja kertoo, miten eri suuntiin heidän elämänsä ovat kulkeneet ja mitä yhteisiä piirteitä niissä kuitenkin on. Mihail Berg päätyi underground-kirjallisuuteen ja Vladimir Putin KGB:n kautta presidentiksi. En kuitenkaan saanut kirjasta paljoakaan irti. Ehkä en vain osannut lukea Bergin pitkiä ja polveilevia virkkeitä. Aihe sinänsä on mielenkiintoinen ja jotain uuttakin kirjasta opin, mutta se itseäni kiinnostava arkinen ajankuva jäi jonnekin pitkien pohdintojen taakse. Hieman harmittaa, että sillä odotin tältä kirjalta paljon. Ehkä Kirje presidentille pitää lukea joskus uudestaan. Nyt käytin monta iltaa tämän lukemiseen ja tämä kyllä toimi hyvin nukuttajana :) Seuraavana päivänä en yleensä muistanut lukemastani paljoakaan ja luin taas uudestaan samat pohdinnat.
Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 8 (kirjailija, jonka tuotantoa en ole aikaisemmin lukenut), 26 (elämäkerta tai muistelmateos), 42 (2000-luvulla sotaa käyneestä maasta kertova kirja) ja 48 (kirjassa on alle 150 sivua - sivuja on merkitty 155, mutta niistä 3 on liitteitä ja teksti alkaa sivunumerosta 5).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti