perjantai 29. toukokuuta 2020

Karo Hämäläinen, Alexander Stubb: Alex

 


Alexander Stubbin elämäkerta on ollut pitkään itselläni äänikirjana. Kerran jo aloin kuunnella sitä, mutta jostain syystä se jäi kesken. Kun koronakevään kävelylenkeille kaipasin kuunneltavaa, niin tämäkin tuli vihdoin kuunneltua. Stubb on ollut niin näkyvä hahmo suomalaisessa politiikassa, että jonkinlainen ennakkokäsitys hänestä tietysti oli. Olikin todella mielenkiintoista kuulla hänen elämästään ja miten hän lopulta päätyi politiikkaan mukaan. Hauskat yksityiskohdat keventävät sopivasti politiikkouran raskaita ja vaikeitakin käänteitä. Kuten että Stubb arvelee olleensa maailman ainoa ulkoministeri, joka asuu vanhempansa luona :) Kirjan alkupuoli oli todella mielenkiintoinen, mutta loppua kohden kiinnostukseni vähän herpaantui, kun käsiteltiin poliittisia tapahtumia ja miten ne eivät aina niin kauniita ole. Toki tämäkin on mielenkiintoista, mutta kirjan loppu oli jotenkin paljon synkempi kuin alkupuoli.

Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 3 (suhtauden ennakkoluuloisesti kirjaan), 14 (urheiluun liittyvä kirja), 35 (kirjassa käytetään somea), 39 (kirjassa lennetään) ja 42 (kirjassa on isovanhempia). 

perjantai 22. toukokuuta 2020

Satu Rämö: Islantilainen voittaa aina

 


Kuuntelin tämän äänikirjana ja usein tämä oli kuulokkeissa kävelylenkeillä ollessani. Välillä nauratti niin, että taisi joku vastaantulija vähän ihmetellä :) Kirja on ihana sekoitus faktaa, hauskoja tarinoita ja omakohtaista ihmettelyä uudesta kotimaasta. Kirjassa on ihan valtavasti mielenkiintoista asiaa, joka houkutteli etsimään lisätietoja ja hankalammatkin asiat, kuten talouskriisi, kuvaillaan ymmärrettävästi ja mielenkiintoisesti. Islannin talouskriisistäkin tosin etsin lisätietoja tämän kirjan innoittamana. Kirjan tarinoista välittyy hyvin asenne, että voi tehdä, mitä haluaa, välittämättä luonnonoloista ja muista ympäristön rajoituksista. Esimerkiksi grillata voi talvella ja käyttää kauniita vaatteita vaikkeivat ne olisi säätilaan sopivia. 

Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 2 (iloinen kirja), 10 (kirja sijoittuu maahan, jossa on vähemmän asukkaita kuin Suomessa), 25 (kirjassa ollaan saarella), 39 (kirjassa lennetään) ja 45 (esikoiskirja).

lauantai 16. toukokuuta 2020

Haapasalo, Röyhkä: Et muuten tätäkään usko


Kuuntelin aikaisemmin Ville Haapasalon elämänkerran ensimmäisen osan ja melkein perään kuuntelin tämän toisen osan. Tarinat ovat uskomattomia tässä toisessakin osassa, mutta eivät ihan yhtä värikkäitä ja vaihtelevia kuin ensimmäisessä kirjassa. Tässä toisessa osassa ehkä enemmän toistuu vähän samantyyppiset jutut. Toki toisto korostaa joitakin itäisen naapurimaan ihmeellisyyksiä, mutta en pitänyt tästä niin paljon kuin ensimmäisestä kirjasta. Tämä toinen kirja kertoo Ville Haapasalon elämästä 2000-luvun alussa Venäjällä, jossa hän on hyvin tunnettu. Samalla kerrotaan paljon vaurastuneesta valtiosta, jossa toisilla on varaa tehdä ihan mitä tahansa. Tarinoissa sivutaan myös hänen 30 päivää -ohjelmia ja kirjan kuunneltuani haluaisin katsoa niitä taas uudestaan :) Että mikä olikaan se tarpeeksi kaukainen paikka, jossa Haapasaloa ei tunnistettu :D

Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 22 (kirjassa on epäluotettava kertoja - edelleen ajattelen, että tarinat ovat ainakin osittain vähän väritettyjä) ja 24 (kirjailija on kirjoittanut yli 20 kirjaa).

maanantai 4. toukokuuta 2020

Peter Franzén: Särkyneen pyörän karjatila


Tämänkin kirjan olin tallentanut jo aikaisemmin äänikirjapalvelun kirjahyllyyni. Muistaakseni tätä oli suositeltu viime vuoden lukuhaasteessa ainakin yhteen tiettyyn kohtaan ja sitä silmällä pitäen olen varmaan tämän tallentanut. Odotin hauskaa ja kepeää kirjaa, jossa kuitenkin olisi jotakin tyyliä ja mielenkiintoinen tarina. Heti kirjan aloitus sai miettimään, että ei tämä taida olla ihan sitä, mitä odotin. Tyylikkyys oli kaukana, kun tilan nuori emäntä puuhasteli salaa navetassa maitoa hakeneen nuorukaisen kanssa... Ei tainnut naurattaa kertaakaan kirjan aikana, henkilöhahmojen ajattelemattomuus ja suoranainen ilkeys toisian kohtaan herätti ihan muita tunteita. Kirjan tapahtumat sijoittuvat yhteen vuorokauteen ja paljon sen aikana ehtii tapahtua. Sinänsä mielenkiintoinen tarina, jossa on monia puolia, mutta se tuntuu hukkuvan kaiken viinan, tappelun ja seksin alle. En pidä itseäni kovin ahdasmielisenä, mutta useamman kerran kirjaa kuunnellessa lähinnä ällötti viinan läträäminen ja seksin harrastaminen kaikkien muiden kuin oman puolison kanssa.
Tarina tosiaan on hyvä, henkilöhahmoista kuoriutuu vähitellen esiin uusia puolia ja menneisyyden asioiden vaikutukset nykypäivään tulevat pala palalta esiin. Vanha emäntä viettää 80-vuotispäiviään, sukua ja tuttavia kokoontuu sitä juhlimaan. Päivän aikana vanhan emännän lapset selvittävät monimutkaisia suhteitaan ja miten sota on heihin kaikkiin vaikuttanut. Muiden henkilöhahmojen taustoja kerrotaan ja miksi he ovat sellaisia kuin ovat, mutta tilan nuori emäntä jää vähälle huomiolle vaikka hän on tarinassa mukana alusta loppuun. Jäin kaipaamaan jotain taustaa sille, miksi hän toimii niinkuin toimii. Ainoa viite hänen taustastaan oli tympeä vihjaus, että kaikki kampaajat ovat maksullisia naisia.
Plussaa siitä, että Peter Franzén on itse lukijana ja tarina sinänsä on kiinnostava. En silti tiedä, voisinko suositella tätä kirjaa. Päällimmäiseksi tunteeksi jäi ällötys, mikä on harmi, koska kaiken ällöttävän alla on hyvä tarina. Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 4 (kirjan kuvauksessa on monta ihmistä), 31 (kirjassa kerrotaan elämästä maaseudulla), 42 (kirjassa on isovanhempia) ja 46 (kirjassa on sauna).

perjantai 24. huhtikuuta 2020

Veera Nieminen: Avioliittosimulaattori

Moni kehui tätä kirjaa tämän ilmestyessä ja minunkin piti kuunnella tämä äänikirjana jo aikaisemmin, mutta se jäi kesken. Kun nyt keväällä oli taas äänikirjapalvelu käytössä ja Avioliittosimulaattori löytyi sieltä kirjahyllyyni tallennettuna, niin otin sen kuunteluun. Olihan tämä hauska ja mielelläni tämän kuuntelin. Toisaalta karrikoidut hahmot olivat paikoitellen melkein ärsyttäviä :) Ehkä tähän vaikuttaa se, että olen Varsinais-Suomessa asuva hämäläinen, joka arvostaa omaa tilaa ja rauhaa ja Avioliittosimulaattorin päähenkilön kaltaiset kaikille kaikkialla höpöttävät karjalaiset voivat tuntua jopa vähän ahdistavilta :D Kirja seuraa rakkauden perässä itärajalta toiselle puolen Suomea lähtevää Ainoa, jolla on sopeutumista miehensä jäyhään sukuun ja Varsinais-Suomen elämänmenoon.

Opin kirjasta muuten uuden sanan! Olen kuvitellut, että suomen kieleen ruotsista tulleet lainasanat ovat itselleni tuttuja, mutta Avioliittosimulaattorissa oli uusi sana: trekoli. Ymmärsin merkityksen kyllä asiayhteydestä, mutta enpä ole ennen kenenkään kuullut käyttävän tuota sanaa. Googlaamisen jälkeen opin, että trekoli on (ollut) käytössä Vakka-Suomen murteessa.

Lukuhaasteessa Avioliittosimulaattori sopii kohtiin: 2 (iloinen kirja), 31 (kirjassa kerrotaan elämästä maaseudulla), 38 (kirjan kannessa on puu), 41 (kirjassa laitetaan ruokaa tai leivotaan) ja 45 (esikoiskirja).

sunnuntai 19. huhtikuuta 2020

Banana Yoshimoto: NP


Lainasin tämän kirjan jo reilusti viime vuoden puolella, kun usein käyttämäni kirjasto oli muuttamassa ja kirjoille sai pitkän laina-ajan. Olin etsimässä jotakin toista Yoshimoton kirjaa, joka olisi sopinut viime vuoden lukuhaasteeseen, mutta muistin etsimäni kirjan väärin ja lainasin tämän :) Muistelen lukeneeni tästä kirjasta jotakin jo silloin, kun tämä ilmestyi. Se, että muistin kirjan vuosien takaa tuntui lupaavalta. En edes vilkaissut kirjan takakantta sitä lainatessani, koska tosiaan luulin lainaavani ihan toista kirjaa, joka olisi sopinut viime vuoden haasteeseen.
NP ei ollut helppolukuinen kirja eikä joka kohdasta ollenkaan miellyttävä, mutta silti se imaisi mukaansa niin, että luin sen lopulta aika nopeaan tahtiin. Kirjassa ei ole kovin montaa henkilöä, joten siinä mielessä sitä on helppo seurata ja tapahtumista kerrotaan vain yhden päähenkilön kautta. Kaikkia henkilöitä yhdistää tavalla tai toisella novellikokoelma, jonka viimeisen osan kääntäminen on osoittautunut vaaralliseksi. Tämä viimeinen novelli on ikäänkuin kirottu ja kaikki sen kääntämistä yrittävät päätyvät itsemurhaan. Itsemurhien lisäksi kirjassa on muitakin synkkiä ja inhottavia asioita, mutta myös onnellisia hetkiä ja rakkautta.
Kirjasta jäi hämmentynyt olo, mutta kiinnostaisi lukea lisääkin Yoshimoton kirjoja. Valitettavasti vaan niitä ei taida olla montaakaan suomennettu enkä ole ihan varma, miten sujuvasti lukisin esimerkiksi englanniksi tämän verran "erikoisempia" kirjoja.
Lukuhaasteessa N.P. sopii kohtiin 7 (kirjassa rikotaan lakia - ainakin Suomen lakia rikottaisiin, olettaisin, että myös Japanin lakia), 9 (kirjassa kohdataan pelkoja), 16 (kirjalla on kirjassa tärkeä rooli), 22 (kirjassa on epäluotettava kertoja - ainakin minä koin näin), 26 (kirjailijan sukunimi alkaa kirjaimella X, Y, Z, Å, Ä tai Ö), 29 (Japaniin liittyvä kirja), 30 (kirjassa pelastetaan ihminen), 32 (kirja on alunperin julkaistu kielellä, jota en osaa) ja 33 (kirjassa tapahtuu muodonmuutos).

perjantai 3. huhtikuuta 2020

Kauko Röyhkä: Et kuitenkaan usko


Olen tämän kirjan kerran ennenkin kuunnellut äänikirjana, mutta kuuntelin nyt uudemman kerran kuitenkin. Toki tämä kannattaisi myös lukea ihan fyysisenä kirjana, koska silloin pääsisi katsomaan kirjaa varten otetut valokuvat. Ehkä siis lainaan kirjan vielä joskus ihan vain valokuvien vuoksi. Koska olin kuunnellut kirjan aikaisemminkin, niin otin tämän nyt iltakuunneltavaksi. Eli ajastin yleensä puoli tuntia kuunneltavaksi ja nukahdin kirjaa kuunnellen ja seuraavana iltana kelailin taaksepäin, että mihin saakka muistin kuulleeni tarinaa :)
Et kuitenkaan usko on ensimmäinen osa Kauko Röyhkän kirjoittamasta Ville Haapasalon elämäkerrasta ja alkaa siitä, kun Haapasalo muuttaa Leningradiin opiskellakseen taideakatemiassa. Hän ei puhu venäjää ja on koulunsa ensimmäinen ulkomaalainen oppilas. Pian Neuvostoliitto hajoaa ja opiskelukaupungin nimi muuttuu taas Pietariksi. Asunnot ovat kurjia, opiskelu rankkaa ja ryöstöt arkipäivää. Toisaalta kirjassa on paljon hauskoja sattumia ja juttuja sekä uskomattomia käänteitä.
Lukuhaasteessa tämä kirja sopii kohtiin: 7 (kirjassa rikotaan lakia), 13 (kirjassa eksytään), 22 (kirjassa on epäluotettava kertoja - ja tämä ei haittaa ollenkaan, vaikka jotkin jutut vähän väritettyjä olisivatkin), 24 (kirjailija on kirjoittanut yli 20 kirjaa), 33 (kirjassa tapahtuu muodonmuutos), 37 (ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa) ja 39 (kirjassa lennetään).