Uuden vuoden toivotukset Neuvostoliitosta vuodelta 1972
* Piti laihduttaa itseään ja lankavarastoaan. Itse kevenin pari-kolme kiloa loppuvuodesta, mutta lankavaraston tilannetta en ole tarkistanut. Erittäin todennäköisesti lankavarastoni vain lihoi :)
* Piti karsia tavaraa. En jaksanut seurata tavaraliikennettä alkuvuoden jälkeen, mutta veikkaan tavaraa olevan nyt yhtä paljon kuin viime vuoden alussa. En ainakaan uskoisi, että tavaramäärä on lisääntynyt, koska olen pistänyt paljon tavaraa kiertoon. Kesken vuotta pistin itseni myös tarkkailemaan ostoksiani ja se on ollut opettavaista. Shoppailu menee kausittain ja läheskään aina en osta tarpeeseen...
* Piti lukea kirja viikossa. Ei onnistunut, sillä luin vuoden aikana 22 kirjaa. Positiivista tässä on kuitenkin se, että olen käynyt omaa kirjahyllyäni läpi ja lukenut sieltä löytyviä kirjoja ja lukemisen jälkeen pistänyt kirjoja kiertoon. Tosin tämä lukuhaaste antoi hyvän (teko)syyn ostaa kirjoja myös kirppareilta, mikä ei ole kovin hyvä asia. Mutta se taas on hyvä asia, että tämän haasteen vuoksi kirjoista on tullut puhuttua ystävien kanssa tavallista enemmän ja olemme lainailleet kirjoja puolin ja toisin.
* Piti tarkkailla paljonko syön lihaa viikossa ja pitää määrä maksimissaan kilossa. Tähän innostuin, kun tuntui isolta määrältä, että keskivertosuomalainen syö reippaasti yli seitsemänkymmentä kiloa lihaa vuodessa. Eri vuosien keskikulutuksia voi muuten katsoa tuolta. Tarkkailin syömiäni lihamääriä joitakin viikkoja. Siinä ajassa en yhtenäkään viikkona syönyt yli kiloa lihaa, joten lopetin tarkkailun ja luotan siihen, että tuo aika kertoi tarpeeksi lihansyönnistäni.
Kirja-aiheinen kuva löytyi, kun ensin vanhoja neuvostoliittolaisia kortteja.
Alkaneelle vuodelle suunnitelmat ovat melko samanlaiset kuin menneenä vuotena :)
* Uuden vuoden lupausten ikisuosikki eli laihduttaminen. Kun ei kerran mitkään rahalliset tai muutkaan kannustimet auta siinä hommassa, niin niitä on turha kehitellä. Tosin ystäväni kanssa sovittu herkkujen ostokielto toimii hyvin. Jos repsahtaa ostamaan karkkia tai sipsiä, niin joutuu maksamaan 20 euroa toisen valitsemaan kohteeseen. Sen verran erilaiset ajatusmaailmat meillä on ystäväni kanssa, että on helppo keksiä toiselle epämieluisia ja itselle mieluisia rahanlahjoituskohteita. Esimerkiksi kunnallisvaalien alla karkkihimoa hillitsi erittäin tehokkaasti ajatus siitä, että joutuisin lahjoittamaan 20 euroa pikkukaupungin persu-ehdokkaan vaalikassaan ;) Sakkoa joutuu maksamaan siis vain herkkujen ostamisesta, jos karkkia tai sipsiä on jossain tarjolla tai niitä saa lahjaksi, niin niitä saa nauttia ilman sakkoa. Tosin tästäkin kyllä saan kärsiä, koska herkkujen syönnistä tulee finnejä... Herkkujen ostolakon lisäksi en mitään tarkkoja rajoituksia tai tavoitteita aseta. Olisi kiva, jos painon eka numero tippuisi yhdellä ja jos se tapahtuu kesään mennessä, niin hieno homma. En ole suunnitellut minkään uuden liikuntamuodon aloittamista. Epäsäännölliseen elämääni sopii huonosti tiettyyn aikaan joka viikko toistuvat jutut ja salien kuukausi/vuosimaksut. Kotona liikkumista auttaa kaverilta ostettu stepperi ja geokätköilystä koitan taas innostua enemmän. Lapsukainen on pohtinut frisbeegolfin aloittamista, joten ehkäpä joudun siihenkin lajiin tutustumaan :)
* Tänäkin vuonna tavoittelen 52 kirjan lukemista, vaikka viime vuonna jäin tavoitteesta ja paljon. Hyvä alku on se, että pari viime vuoden puolella aloitettua kirjaa on kesken :) Koitan joka päivä lukea edes vähän ja toisaalta hillitä taipumustani ahmia kirja yhdellä kertaa.
* Lankavaraston laihduttamiselle en pistä nyt tavoitteita, mutta Lankahamstereihin voisin osallistua tänä vuonna. Viime vuonna vaivasi neuleplääh ja kaikenlainen muukin plääh käsitöiden suhteen. Loppuvuodesta innostuin sentään joistakin lahjaneulomuksista ja pitkästä aikaa myös ompeleminen aiheutti mukavia onnistumisen elämyksiä. Käsityöt ja varsinkin neulominen ovat sellaisia juttuja, joita pidän hyvin tarpeellisina mielenterveydelleni :) En vaan ole osannut järjestää niille aikaa tarpeeksi. Joten tänä vuonna koitan joka päivä tehdä myös jotain käsitöitä tai askarteluja. Ja samalla kuluttaa valtaisia tarvikevarastojani :)
* Tavaraa karsiminen saa jatkua ja koitan entistä harkitummin ostaa mitään. Jatkan myös ostosten kuvaamista, jotta olisi todistusmateriaalia shoppailustani. Opiskelujen vuoksi vaatekaappia tulee varmaan käytyä läpi tarkasti, koska nyt olen oppinut enemmän siitä, millaiset vaatteet minulle sopivat. Sopimattomat vaatteet saavat lähteä kiertoon, jos niitä ei voi fiksata paremmin sopiviksi.
* Uusia harrastuksia en aio edes miettiä, koska kesäkuun loppuun saakka kestävät opinnot vievät aikaa. Paremminkin taidan karsia entisestään harrastamista. Olen ollut nyt 10 vuotta Vaaka ry:n jäsen ja vuosi vuodelta aktiivisemmin mukana. Vaaka ry on todella rakas, mutta nyt tuntuu, että pitäisi vetäytyä hieman taka-alalle. Innostun aina kaikista Vaakan projekteista ja tuppaan itseni joka paikkaan ja sitten kärsin siitä, etten ehdi/pysty hoitamaan projekteja niin hyvin kuin haluaisin. Jos nyt ainakin jättäytyisin pois Vaakan hallituksesta ja koittaisin olla haalimatta itselleni lisää projekteja :)
* Ja lopuksi vielä ainoa korkealentoisempi tavoite: yritän olla positiivisempi ja rennompi, iloita kaikista pienistä hyvistä asioista ja hermoilla vähemmän tulevaa. Kehitän ongelmia lähes mistä tahansa ja hermoilen etukäteen kaikkea, mutta en ole aina ollut tälläinen. Joissakin asioissa hermoilu on hyväksi, koska sitten valmistaudun tulevaan kunnolla ja pystyn hoitamaan tilanteen hyvin. Mutta monesti tulevan pohtiminen pilaa nykyhetken. En osaa nauttia nykyhetkestä, kun pohdin, että mitä seuraavaksi tapahtuu ja jos nyt teen niin tai näin, niin miten se vaikuttaa tuleviin tapahtumiin. Liikaan pohdintaan menee aikaa ja jos kaikki ei menekään suunnitelmani mukaan, niin sitten harmittelen sitäkin. Viime syksynä koin monia hauskoja hetkiä silloin, kun en ollut etukäteen suunnitellut asioita tarkasti. Ja syksyn täydellisimmät hetket olivat sellaisia, kun osasin pysähtyä nauttimaan siitä hetkestä. Näissä täydellisissä hetkissä ei sinänsä ollut mitään erityistä, vaan olivat melko arkisia hetkiä. Mutta niin ihania, että nytkin tulee kyyneleet silmiin niitä ajatellessa :)
* Tänäkin vuonna tavoittelen 52 kirjan lukemista, vaikka viime vuonna jäin tavoitteesta ja paljon. Hyvä alku on se, että pari viime vuoden puolella aloitettua kirjaa on kesken :) Koitan joka päivä lukea edes vähän ja toisaalta hillitä taipumustani ahmia kirja yhdellä kertaa.
* Lankavaraston laihduttamiselle en pistä nyt tavoitteita, mutta Lankahamstereihin voisin osallistua tänä vuonna. Viime vuonna vaivasi neuleplääh ja kaikenlainen muukin plääh käsitöiden suhteen. Loppuvuodesta innostuin sentään joistakin lahjaneulomuksista ja pitkästä aikaa myös ompeleminen aiheutti mukavia onnistumisen elämyksiä. Käsityöt ja varsinkin neulominen ovat sellaisia juttuja, joita pidän hyvin tarpeellisina mielenterveydelleni :) En vaan ole osannut järjestää niille aikaa tarpeeksi. Joten tänä vuonna koitan joka päivä tehdä myös jotain käsitöitä tai askarteluja. Ja samalla kuluttaa valtaisia tarvikevarastojani :)
* Tavaraa karsiminen saa jatkua ja koitan entistä harkitummin ostaa mitään. Jatkan myös ostosten kuvaamista, jotta olisi todistusmateriaalia shoppailustani. Opiskelujen vuoksi vaatekaappia tulee varmaan käytyä läpi tarkasti, koska nyt olen oppinut enemmän siitä, millaiset vaatteet minulle sopivat. Sopimattomat vaatteet saavat lähteä kiertoon, jos niitä ei voi fiksata paremmin sopiviksi.
* Uusia harrastuksia en aio edes miettiä, koska kesäkuun loppuun saakka kestävät opinnot vievät aikaa. Paremminkin taidan karsia entisestään harrastamista. Olen ollut nyt 10 vuotta Vaaka ry:n jäsen ja vuosi vuodelta aktiivisemmin mukana. Vaaka ry on todella rakas, mutta nyt tuntuu, että pitäisi vetäytyä hieman taka-alalle. Innostun aina kaikista Vaakan projekteista ja tuppaan itseni joka paikkaan ja sitten kärsin siitä, etten ehdi/pysty hoitamaan projekteja niin hyvin kuin haluaisin. Jos nyt ainakin jättäytyisin pois Vaakan hallituksesta ja koittaisin olla haalimatta itselleni lisää projekteja :)
* Ja lopuksi vielä ainoa korkealentoisempi tavoite: yritän olla positiivisempi ja rennompi, iloita kaikista pienistä hyvistä asioista ja hermoilla vähemmän tulevaa. Kehitän ongelmia lähes mistä tahansa ja hermoilen etukäteen kaikkea, mutta en ole aina ollut tälläinen. Joissakin asioissa hermoilu on hyväksi, koska sitten valmistaudun tulevaan kunnolla ja pystyn hoitamaan tilanteen hyvin. Mutta monesti tulevan pohtiminen pilaa nykyhetken. En osaa nauttia nykyhetkestä, kun pohdin, että mitä seuraavaksi tapahtuu ja jos nyt teen niin tai näin, niin miten se vaikuttaa tuleviin tapahtumiin. Liikaan pohdintaan menee aikaa ja jos kaikki ei menekään suunnitelmani mukaan, niin sitten harmittelen sitäkin. Viime syksynä koin monia hauskoja hetkiä silloin, kun en ollut etukäteen suunnitellut asioita tarkasti. Ja syksyn täydellisimmät hetket olivat sellaisia, kun osasin pysähtyä nauttimaan siitä hetkestä. Näissä täydellisissä hetkissä ei sinänsä ollut mitään erityistä, vaan olivat melko arkisia hetkiä. Mutta niin ihania, että nytkin tulee kyyneleet silmiin niitä ajatellessa :)
1 kommentti:
heippa! Mulla on sulle tunnustus blogissa :) Mukavaa tätä vuotta!
Lähetä kommentti