Useamman hömppäkirjan jälkeen päätin tarttua kirjaan tai paremminkin kirjasarjaan, joka etukäteen vaikutti lukuhaasteen haastavimmalta kohdalta: Täällä Pohjantähden alla -trilogia. Kirjasarja löytyi vanhempieni kirjahyllystä ja nappasin ensin vain ekan osan mukaani.
Toisen osan luin huhtikuussa ja senkin melko nopeasti. Kirjailijan kieli oli jo tuttua eikä murrettakaan enää tarvinnut ihmetellä. Toisessa osassa myös tapahtuu paljon, joten se on mukaansatempaavampi kuin ensimmäinen osa. Päällimmäiseksi ajatukseksi tästä kirjasta jäi, että miksi se Koskelan Akseli säilyi hengissä, vaikka hänen läheisensä kuolivat Suomen sisällissodassa. Toinen ajatus oli, että pitääpä lukea lisää Suomen sisällissodasta, koska en siitä oikeastaan mitään tiedä. Kouluaikoina tämä taidettiin sivuuttaan historian tunneilla ja ainoa muistikuvani on keskustelut, että millä nimellä sodasta pitäisi puhua. Sisällissota ei silloisten historianopettajieni mielestä ollut sopiva sana ja ainoa korrekti ilmaus oli "vuoden 1918 tapahtumat". Mutta minä asuinkin Tampereen nurkilla ja lukioni kävin Tampereella 90-luvun alkupuolella, aihe taisi olla siellä silloin vielä hankala.
Kolmannen osan luin toukokuun alussa muutamassa päivässä. Kuten toisessakin osassa, tässä tapahtui paljon ja se innosti lukemaan kirjan nopeaan tahtiin. Nämä historian tapahtumat olivat jo tutumpia ja muutoinkin kirjassa on sitä maailmaa, joka on vanhempien ja isovanhempien jutuista tuttu. Epäreiluiltahan kirjan monet juonenkäänteet tuntuivat, mutta ehkä se juuri siksi vaikuttaakin niin aidolta. Kaiken kaikkiaan olen hyvin tyytyväinen, että sain tämän kirjasarjan luettua ja yllätyin iloisesti, että vielä pidinkin siitä. Seuraavaksi sitten ehkä Linnan muuta tuotantoa :)
Lukuhaasteen kohdat: 1 (kirjailija, jonka tuotantoa en ole aikaisemmin lukenut), 2 (kirjasta on tehty elokuva), 13 (merkittävä kirjallisuuspalkinto = kolmas osa sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 1963), 14 (tositapahtumiin pohjautuva), 15 (kirja, jonka lukemista olen harkinnut pitkään), 26-28 (trilogia) ja 45 (kirjassa on yli 500 sivua, osat 1 ja 2).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti