J.R.R. Tolkien: Silmarillion

Tolkienin tuotannosta olen jo aikaisemmin lukenut Tarun Sormusten Herrasta ja Hobitin. Nyt lapseni yllytti minut lukemaan Silmarillionin, jonka oli ensin itse lainannut isänsä kirjahyllystä luettavakseen :)

Olen pitänyt lukemistani Tolkienin kirjoista, mutta Silmarillioniin oli kuitenkin jotenkin vaikea päästä mukaan. Erilliset tarinat eivät sinällään häirinneet, mutta kun niiden sisälläkin tuntui olevan toisistaan irrallaan olevia osia. Kirjoitustyyli vaihteli, mikä on ymmärrettävää, kun kirja on koottu irrallisista osista. Välillä jouduin kuitenkin miettimään, että onko kyseessä painovirhe vai erikoisempi sanamuoto. Tässä lukemassani painoksessa oli valitettavasti niin paljon selkeitä painovirheitä, että se jo häiritsi lukemista. Osa painovirheiksi luulemistani saattoi tosin olla erikoisia sanamuotoja, jotka ovat kääntäjän mielestä asiayhteyteen sopineet. Silmarillionia lukiessa tuli välillä mieleen, että teksti on jotenkin "raamatullista" ja jälkeenpäin muiden arvioita lukiessa tuli tämä sama asia esiin. Kaiken kaikkiaan jäi olo, ettei teksti ole niin sujuvaa kuin se voisi olla. Kirjan päähenkilöistä käytetään myös kovin vaihtelevasti haltia- ja ihmiskielten nimiä, mikä hieman vaikeutti sen seuraamista, että kenestä puhutaan. Kirjan lopussa toki on laaja sanasto, josta nimiä ja muutakin voi tarkistaa. Tuttuja hahmoja tuli esiin kirjan loppua kohden ja sitten olikin jo helpompi seurata tarinaa.
Loppujen lopuksi olen tyytyväinen, että sain Silmarillionin luettua ja lukuhaasteessa se sopii kohtiin: 5 (kirjan kaikki hahmot eivät ole ihmisiä), 6 (kirjan nimi on yksi sana), 8 (tapahtumat sijoittuvat Suomen ulkopuolelle), 11 (suosikkikirjailijan kirja, jota en ole aikaisemmin lukenut), 12 (kirja, jota ystäväni on suositellut eli tässä tapauksessa suosittelija oli lapseni) ja 31 (kirjassa on taikuutta).