Ilkka Mattila: Eläkeläiset - Suuri suomalainen juopottelukirja

Omasta kirjahyllystä löytyi tämä kirja, koska miesystäväni on sen sinne tuonut. Olen jo kerran aikaisemmin kirjaa lukenut, mutta en muista, luinko sen silloin kokonaan. Kun taas sattui tilanne, ettei ole mitään kivaa luettavaa, niin nappasin tämän luettavakseni.

Kirjassa on tarinoita Eläkeläiset-yhtyeestä vuosien varrelta, 90-luvun alusta vuoteen 2000 saakka. Enimmäkseen suoria lainauksia soittajien kertomasta, mutta jonkin verran kirjan toimittanut Ilkka Mattila on kirjoittanut myös tarinoiden taustoista. Ääneen pääsee myös keikkajärjestäjät ja joitakin lainauksia Eläkeläisista kirjoitetuista lehtijutuistakin löytyy. 

Takakannessa mainitaan, että tämä ei ole historiikki, vaan tosiaan kokoelma tarinoita. Osa ehkä hieman väritettyinäkin :) Itse ainakin luin tätä hauskana viihteenä ja koska kirjaa lukiessa nauroin monta kertaa ääneen, niin tämä sopii lukuhaasteen kohtaan 49 = hauska kirja. Lisäksi tämä sopii kohtiin 12 (ystävän suosittelema), 14 (tositapahtumiin perustuva) ja 22 (muistelmateos, koska kyllähän tässä menneitä muistellaan) ja 40 (kirja, joka on jäänyt kesken). 

Virpi Hämeen-Anttila: Toisen taivaan alla

Ehdin kerrankin ensimmäisenä varaamaan kasan kirjoja, jotka olivat tyrkyllä Facebookin Roskalava Turku -ryhmässä. Iso kasa kirjoja ilmaiseksi ja tämä oli niiden joukossa. Otin sen luettavakseni samana iltana, kun olin kirjat hakenut.
Kirjassa on kaksi päähenkilöä, Olivia ja Miia. Olivia on Australiassa syntynyt, Uudessa Seelannissa varttunut skotlantilaisen isän ja polynesialaisen äidin tytär. Kirjavasta taustastaan huolimatta Olivia on omasta mielestään ensisijaisesti englantilainen, koska on asunut maassa kauan. Hän myös haluaa salata taustansa, koska on lapsuudessaan kokenut rasismia. Olivia on ollut naimisissa suomalaisen miehen kanssa ja heidän poikansa, Matthew haluaa tutustua myös isänsä synnyinmaahan ja etsiä sukulaisiaan, joihin perhe ei ole koskaan pitänyt yhteyttä. Matthew eli Matti päätyy lavastajaksi suomalaiseen elokuvaprojektiin, jossa tapaa tuotantoassistenttina toimivan Miian.
Toisen taivaan alla käsittelee laajasti eri taustoista olevia pareja ja sellaiseksi aikovia. Rasismi ja ennakkoluulot ovat tarinassa mukana, mutta pysyvät enemmän taustalla. Olivia muistelee lapsena kokemaansa rotusyrjintää, mutta omaa silti syrjiviä ajatuksia itsekin. Olivia on ajatustensa kanssa välillä suorastaan raivostuttava henkilöhahmo, vaikka hänen ajatusmaailmaa voi ymmärtääkin. Vaikka Miia on toinen päähenkilö, jonka kertoman kautta tarina etenee, niin hän kuitenkin jää Olivian ja Matin tarinoiden varjoon. Matin elämäntarinaa kerrotaan Miian kautta. Toki Miian menneisyydestä kerrotaan myös, mutta se jää jotenkin irralliseksi tarinan kannalta.
Melkein harmitti, kun kirja loppui. Mielenkiintoisista henkilöhahmoista ja heidän jo kuolleista sukulaisistaan olisin lukenut mielelläni enemmänkin :) En ole aikaisemmin lukenut Virpi Hämeen-Anttilan kirjoja, mutta tämän jälkeen kiinnostaa hänen muukin tuotanto.

Lukuhaasteessa tämä sopii kohtaan 1 eli kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa en ole lukenut aikaisemmin. Jos kovin löyhästi tulkitsisin haasteen sääntöjä, niin tämä sopisi myös kohtaan 48 eli kirjaksi, jossa kerrotaan jostakin alkuperäiskansasta. Aboriginaalit mainitaan Olivian lapsuudesta kerrottaessa, mutta en silti laske tätä kirjaa sopivaksi tuohon haasteen  kohtaan.

Annie Hawes: Calabrian perintö

Kirpparilta napattu kirja, jonka luin loppuvuodesta, mutta unohdin kirjoittaa siitä. Hieman outoa, että unohdin, koska tykkäsin tästä kirjasta. Tämä on Englannista Italiaan muuttaneen kirjoittajan kolmas romaani ja nyt mieli tekisi lukea ne muutkin hänen teoksensa.
Pohjois-Italiaan asettunut Annie lähtee tutustumaan miesystävänsä kotiseutuun eteläiseen Calabriaan. Jos asuinseudulla Liguriassa on ollut ihmeteltävää tavoissa ja ihmisissä, niin vielä enemmän hämmästystä aiheuttaa elämänmeno Calabriassa. Kallioon louhitun apukeittiön reunalla virtaa puro, talon ainoaan kylpyhuoneeseen pitää kulkea yhden makuuhuoneen läpi ja talosta löytyy huone, jonka lattia on niin täynnä saksanpähkinöitä, että niissä täytyy kahlata. Vanhat uskomukset ja tavat sekoittuvat korruptioon. Calabrian historiaa ja vanhoja uskomuksia esitetään suorastaan hengästyttävään tahtiin. Välillä tuli olo, että kirjaan on yritetty mahduttaa mahdollisimman paljon asiaa ja joitakin juttuja olisi ehkä voinut avata vähän tarkemmin eikä kiirehtiä seuraavaan. Toisaalta pienten asioiden yksityiskohdista kertominen oli juuri se, mikä kirjassa ihastutti. Ihan viimeisillä sivuilla Annien miesystävän äiti muistelee nuoruutensa sieniretkiä kotiseudullaan, miten porcini, herkkutatit siivutettiin mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi ja gambe secche, nurminahikkaat ripustettiin neulan avulla lankaan kuivumaan. Sekä herkkutattien siivuttaminen että nurminahikkaat ylipäätään olivat tulleet itselleni tutuksi vasta noin puoli vuotta ennen kirjan lukemista. Siksi tuntui hauskalta, että kirjassa kerrotaan tarkalleen tietyistä sienistä eikä yleisellä tasolla sienien keräämisestä.

Mirja Tervo: Huimaavat korot

Nappasin tämän kirjan lomareissulla kirpparilta mukaan, koska hinta oli hyvin halpa. En edes lukenut takakannen tekstiä kovin tarkkaan. Sen verran katsoin, että kengistä ja niiden myymisestä tässä kerrotaan. Yllätyin iloisesti kirjaa lukiessa, miten kalliista korkokengistä voikin kirjoittaa niin monipuolisesti. Välillä kepeitä kuvailuja kengistä ja kenkäsalongin asiakkaista, välillä taasen kenkien historiaa, kenkämyyjien keskinäistä kilpailua ja huikeita vertailuja, miten sekä naisten korot että pilvenpiirtäjät ovat Manhattanin toteemipaaluja. Kirjoittajan koulutus näkyy vahvasti, sillä hän on etnologi ja kirjassa on viitteet ja selitykset paikoillaan tieteellisen tekstin tarkkuudella. Mirja Tervo tietää, mistä kirjoittaa, sillä hän työskenteli yli vuoden luksustavaratalon kenkäsalongissa New Yorkissa. Työ oli toki hänelle keino ansaita rahaa, mutta myös tutkimustyötä. "Tässä kirjassa päätavoitteeni on yrittää ymmärtää korkokenkien sukupuolitettua käytäntöä ja selittää korkokenkiin ja muodikkaisiin kenkämerkkeihin liittyviä etnologisia ilmiöitä." Ilman tieteellistä puolta tämä kirja olisi kovin keveää hömppää, mutta nyt se on hyvin mielenkiintoinen ja opettavainenkin. Ja silti hauskaa luettavaa.

Kirjan vuoden lukuhaasteesta tämä kirja täyttää kohdat 8 (sijoittuu Suomen ulkopuolelle) ja 14 (perustuu tositapahtumiin).

Kirjan vuoden lukuhaaste

Uuden vuoden tavoitteissani jo tämän mainitsinkin eli ensimmäisen Kirjan vuoden kunniaksi pääkaupunkiseuden HelMet-kirjastot ovat tehneet lukuhaasteen asiakkailleen. Osallistua toki voi muuallakin asuvat :) Alkuperäisen haasteen löydät täältä ja alla on haasteen kohdat omilla tarkennuksillani. Selvyyden vuoksi numeroin haasteen kohdat ja jätin alkuperäiseen haasteen linkit pois. Pohdin vielä, miten merkkailisin suoritetut haasteen kohdat. Alkuperäisessä haasteessa on linkkivinkkejä erilaisiin kirjaluetteloihin, sieltä etsin ideoita varmaan itsekin.

1. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin * tähän kelpuutan sellaiset kirjailijat, jotka ovat kirjoittaneet useampia teoksia ++++++++++++++++++
2. Kirja, josta on tehty elokuva ++++++
3. Vuonna 2015 julkaistu kirja ++
4. Kirja, jonka kirjoittaja oli alle 25-vuotias, kun kirja julkaistiin +++
5. Kirja, jonka henkilöistä kaikki eivät ole ihmisiä ++
6. Kirja, jonka nimi on yksi sana ++++++++++
7. Novellikokoelma +
8. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat Suomen ulkopuolelle ++++++++++++++++++++++
9. Tietokirja * tätä en ehkä voi sisällyttää omaan 52 kirjaa vuodessa -haasteeseeni, koska olen rajannut tietokirjat sen ulkopuolelle, tosin joululahjaksi sain yhden kirjan, joka on vähän rajatapaus :) ++
10. Suositun kirjailijan ensimmäinen kirja +++++
11. Sellainen suosikkikirjailijasi kirja, jota et ole aiemmin lukenut ++++
12. Kirja, jota ystäväsi on suositeltu sinulle +++++++++++
13. Kirja, joka on voittanut merkittävän kirjallisuuspalkinnon, esim. Finlandia-palkinnon ++
14. Tositapahtumiin pohjautuva kirja ++++++++
15. Kirja, jonka lukemista olet harkinnut jo pitkään ++
16. Kirja, jota äitisi rakastaa 
17. Kirja, joka on mukaelma jostakin klassisesta tarinasta, esim. sadusta, Shakespearen näytelmästä tai kirjallisuusklassikosta
18. Yli 100 vuotta vanha kirja +
19. Kirja, joka kertoo seksuaalivähemmistöön kuuluvasta henkilöstä/henkilöistä +
20. Kirja, jonka valitset pelkästään kannen perusteella * ilmeisesti siis pelkän kansikuvan perusteella? +
21. Kirja, joka sinun piti lukea koulussa, mutta et lukenut * tämä on hankala, kun muistaakseni luin kaikki käsketyt kirjat kiltisti
22. Muistelmateos tai elämäkerta +++
23. Kirja, jonka pystyt lukemaan päivässä +
24. Kirja, joka tapahtuu paikassa, jossa olet aina halunnut käydä +
25. Syntymävuonnasi julkaistu kirja
26-28. Kirjatrilogia +
29. Nuorille tai nuorille aikuisille suunnattu kirja +
30. Kirja, jonka nimessä on väri +
31. Kirja, jossa on taikuutta ++++
32. Sarjakuva-albumi tai -romaani 
33. Elämäntaito- tai self-help-kirja +
34. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat kotikaupunkiisi tai -kuntaasi +
35. Kirja, jonka kirjoittaja ei ole kotoisin Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta +++
36. Kirja, jonka nimessä on numero
37. Kirja kirjailijalta, jonka nimikirjaimet ovat samat kuin sinulla +
38. Runokirja +
39. Kirja, joka on kielletty jossain päin maailmaa +
40. Kirja, jonka lukemisen olet aloittanut, mutta joka on jäänyt kesken * paras lukea loppuun jokin viime vuonna aloitettu kirja, niitä on ainakin kolme, tosin yksi sellainen, jota en halua lukea loppuun ++
41. Kirja, jonka muistat lapsuudestasi +
42. Tulevaisuuteen sijoittuva kirja +
43. Kirja, jonka kirjoittaja oli yli 65-vuotias, kun kirja julkaistiin +
44. Kirja, jonka lukeminen hieman nolottaa sinua * hmm, tämä on hankala, lukeminen harvemmin nolottaa, joten ehkä pitää valita sellainen, jonka lukemisesta kertominen nolottaa :) +
45. Kirja, jossa on yli 500 sivua ++++
46. Klassinen rakkausromaani 
47. Kirja, joka pelottaa sinua +
48. Kirja, joka kertoo jonkin alkuperäiskansan jäsenistä tai kulttuurista, esim. saamelaiset, intiaanit tai aboriginaalit 
49. Hauska kirja ++++++
50. Kirja, joka kertoo henkilöstä, joka on eri sukupuolta kuin sinä ++++++++++
51. Jännityskirja tai dekkari ++++++
52. Kirja, jota kirjaston henkilökunta suosittelee sinulle

EDIT 17.1.2015 Päätin, että merkkaan lukuhaasteen eri kohtiin plus-merkin, aina kun olen lukenut siihen sopivan kirjan. Toisiin kohtiin tulee monta plussaa, joihinkin ehkä vain yksi, mutta joka kohtaan koitan saada edes yhden merkinnän.

Tammikuun ensimmäiset ostokset

Uuden vuoden lupauksiini kuului, että alan taas kuvata ostokseni ja jakaa ne täällä blogissa. Ei tämä varmasti kenellekään muulle ole mielenkiintoista kuin itselleni :) Jokunen vuosi sitten kokeilin samaa ja oli hämmentävää huomata, että oikeasti teen aika paljon ostoksia, vaikka omasta mielestäni en koskaan käy kaupoissa. Kaupoissa käyntiä ei tosin ostosten tekoon tarvita, koska suurin osa ostoksistani on kirppareilta tai netistä. Tai nettikirppareilta :) Tänä vuonna shoppailu ehkä hieman vähenee, koska lähikirpparini lopetti juuri ennen joulua. Siellä tuli käytyä paljon enkä tainnut koskaan ihan tyhjin käsin lähteä, aina löytyi jotain. Kotikaupungissa tulee harvoin lähdettyä varta vasten ostoksille, mutta lomareissuilla muualla Suomessa sitäkin tulee harrastettua. Vuoden ensimmäiset ostokset ovat juuri tälläistä lomareissushoppailua. Olimme menossa katsomaan Aurora Carealis -valotaideteoksia, kun matkalle osui Fida-kirppari ja pitihän se katsastaa, kun en ole ennen Joensuun Fidalla käynyt :) Koko lomareissun olin kärsinyt ongelmasta, että mukana ei ole tarpeeksi lankaa, jotta voisin tehdä käsitöitä. Tämän vuoksi jo viime vuoden puolella tehtiin yksi iltaretki Joensuun SPR Kontti-kierrätystavarataloon. Nyt ostin Fidalta lankaa vähän varastoonkin, sillä sekä puikot että lankakerä jäävät tänne mieheni vanhempien mökille, jonne viimeistään kesällä tulemme seuraavan kerran. Ettei vaan tulisi samanlaista kriisiä langan loppumisesta enää näillä mökkilomilla :)

En yleensä käytä metallisia neulepuikkoja, mutta hätä ei lue lakia :) Tarvitsin yhteen keskeneräiseen työhön välttämättä pitkät neulepuikot. Langasta tulee ehkä tiskirätti sitten joskus. 

Seuraavanakin päivänä tein ostoksia, kun kävimme huviajelulla Liperin keskustassa. Ostin yhden lahjan odottamaan ensi joulua tai jos sen saaja näyttää kasvavan hurjaa vauhtia vuoden aikana, niin saa lahjan jo synttäriksi tai nimppariksi :) Yritykseni tarpeisiin ostin puuvillanauhaa, mutta sitä en laske henkilökohtaisiin hankintoihini, joten siitäkään ei nyt tule kuvaa. 

Uuden vuoden lupauksia

Viime vuoden alussa jäi kirjaamatta lupaukset ja määrittelemättä tavoitteet. Tosin moni tavoite oli sama kuin aiempina vuosina enkä taaskaan niissä kaikissa onnistunut: en laihtunut enkä lukenut 52 kirjaa vuodessa. Lankavarastoni saattoi laihtua, en ole vielä tarkistanut. Muutoinkin tavara nurkista väheni. Samoilla tavoitteilla lähdetään tähän vuoteen kuin moneen vuoteen aiemminkin, mutta jotain pientä kehittelin vanhojen tuttujen lisäksi.

* Luen 52 kirjaa vuodessa eli keskimäärin kirjan viikossa. Tähän olen valmistautunut ja hankkinut kotiin kasan kirjoja ettei ainakaan siitä jäisi kiinni, ettei ole mitään luettavaa. Kirjastoa pitäisi hyödyntää kyllä paremmin kuin menneinä vuosina. Kirjojen, vaikka kuinka halpojenkin, hankkiminen kotiin yhtä lukukertaa varten on melko järjetöntä. Tänä vuonna lisään kirjatavoitteeseeni, että pitää lukea ainakin yksi kotimainen klassikko. Ehkä se on Tuntematon sotilas, jota en ole koskaan lukenut. Voisin myös koittaa toteuttaa HelMet-kirjastojen lukuhaastetta, tuossahan voi kuitenkin yhdistää yhden kirjan lukemiseen useamman haasteen kohdan. Mutta jos haluaisi joka kohtaan eri kirjan, niin tuossakin tulisi kirja per viikko, koska yhtenä haasteen kohtana on kirjatrilogian lukeminen.

* Ikuisuusprojekti eli laihdutus alkaa taas... Ja tätä kirjoittaessani pistelen joulusuklaita suuhun... Muutoinkin omaan hyvinvointiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Vanhuus ei tule yksin ja viimeisen puolen vuoden aikana on alkanut ilmestyä keski-ikäisyyden oireita ja vaivoja. Ei niitä kokonaan kai estää voi, mutta jos edes saisi hidastettua. Juuri tässä tutkin, mikä voisi hidastaa/helpottaa sormien nivelrikkoa. Sukuvika, jonka ensioireet olen huomannut pari kuukautta sitten...

* Laihdutan myös lankavarastoani, tällä langankulutustahdilla en ehdi neuloa varastossani tällä hetkellä olevia lankoja elämäni aikana... Lankaa pitää varmaan myös lahjoittaa ja myydä eteenpäin, jos varastoihin meinaa saada tilaa. Konkreettisempi tavoite voisi olla, että lankojen pitää kotonani mahtua niille varattuihin laatikoihin. Nyt vaatekaapista tipahtelee lankakeriä, lapsen huoneen nurkassa on valta lankakassi ja varastokopista tupsahtelee lankajemmoja vastaan.

* Tavaran vähentäminen jatkuu. Viime vuonna siinä oli hyvänä apuna Facebookin Tavara päivässä pois -ryhmä. Kirjasin sinne jokaisen päivän poistot ja hankitut tavarat. Tavaraa lähti viime vuoden aikana enemmän kuin tuli, mutta eipä sekään vielä varastoissani näy. Tämän vuoden alussa oli reippaasti poistoja rästissä viime vuodelta enkä ole vielä laskenut siihen edes joululahjaksi tulleita tavaroita. Koitan palata myös tapaan, että esittelen kaikki ostokseni täällä blogissa. Silloin voin vuoden lopussa tarkistaa, että onko vuoden aikana hankittuja tavaroita tullut käytettyä.

* Uusia harrastuksia en lupaa aloittaa :) Mutta jos bloggailun saisi taasen vauhtiin. Tietokoneen ääressä kyllä vietän paljonkin aikaa, mutta jotenkin se aika menee kaikkeen turhaan: Facebookin selailuun, pelien pelailuun, yleiseen haahuiluun. Ostosteni lisäksi voisin  esitellä täällä taasen löydettyjä ostoslistoja :) Käsityöblogiani koitin herätellä eloon viime vuonna ja se projekti jatkuu. Neulegraffitiblogini on viettänyt hiljaiseloa kauan, koska en ole neulegraffitejakaan tehnyt. Saa nähdä innostunko vielä siitä harrastuksesta. Joitakin valmiitakin neulegraffiteja olisi varastossa...

* Ylevämpänä tavoitteena sellainen asioiden (ja elämän) järjestäminen paremmin. Siihen kuuluu tuo turhan netissä haahuilun välttäminen ja itsensä parempi aikatauluttaminen. Viime vuoden elin ilman kalenteria, sellaista ei ole tapahtunut sitten lapsuuden jälkeen... Nyt hankin kalenterin tälle vuodelle hyvissä ajoin, ehkä sekin auttaa pistämään asioita taas järjestykseen.

* Vähän vähemmän ylevä tavoite on se, että kotikaupungin kulttuuritarjonnasta pitäisi nauttia enemmän. Jonkin verran on tullut keikoilla käytyä viime vuosinakin, mutta kuvataiteen kuluttaminen on jäänyt hyvin vähelle. Kotikaupungin ulkopuolella käydessä tulee museoita ja näyttelyitä kierrettyä, mutta kotinurkkien tarjonta usein unohtuu. Joskus muinoin tiesin melko tarkkaan kaupungin isompien taidemuseoiden näyttelyt ja kävin niissä useamman kerran vuodessa. Viime vuosina olen kuullut näiden museoiden näyttelyistä lähinnä lapseltani, joka on koululuokkansa kanssa käynyt niissä :)

* Ja muutaman uuden sienilajin voisin opetella vuoden aikana :) Sienistä en ole luvannut aikaisemmin mitään, koska opettelin syömään niitä vasta pari vuotta sitten ja ekat sienet keräsin itse reilu vuosi sitten. Syksy 2014 oli se lopullinen niitti: sienimetsään oli kova hinku ja jonkin sienen tunnistaminen tuotti suurta iloa. Ensimmäiset sieniruuatkin tein itse vasta viime syksynä. Joululahjaksi sain yhden sieniaiheisen kirjan, joten tässä on lumien sulamista odotellessa aikaa opiskella sieniä :)

Kuvien ihanan Hilda-hahmon löysin muuten Pinterestistä :)

Marian Keyes: Peiton alla

Keyes ei kuulu hömppäkirjailijasuosikkeihini, mutta tämä novellikokoelma oli iloinen yllätys. Novelleissa Keyes kirjoittaa itsestään ja hänen ironinen tyylinsä sopii tarinoihin oikein hyvin. Keyes kirjoittaa kirjoittamisestakin, mutta enimmäkseen monille naisille tutuista asioista: pikaisesta laihduttamisesta hääpukua varten, kenkien rakastamisesta, miehen jalkapallofanituksesta, feng shui -hurahduksesta :) Kirja oli kesken pitkään, koska luin muuta välillä. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan pitkätkään tauot haittaa, koska ei ole juonta, jota pitäisi seurata. Tämän jälkeen voisin taas lukea jonkin Keyesin hömppäromaanin, niin kiva fiilis Peiton alla -kirjasta jäi.