Voi Turku!

Kun Pietarissa kuljin pitkän viikonlopun pää kenossa katsellen kauniita rakennuksia, niin ajattelin, että kotikaupungissakin pitäisi joskus kuljeskella samalla tavalla. Tänään sitten otin kameran mukaan ja lähdin kävellen keskustaan. Vähän hassulta tuntuu napsia "turistikuvia" kotikaupungissa ja jotenkin tutussa kaupungissa on vaikeampi nähdä pieniä, kauniita yksityiskohtia.
Kaasukello - lunttasin netistä, että tämä on rakennettu 1913 ja sen sisään on varastoitu kaasua 70-luvulle saakka. Suuria suunnitelmia on ollut, että tuonne huipulle tulisi näköalaravintola.

Turun Valkoinen talo - rakennettu 1937 ja jos olen oikein ymmärtänyt, niin tämäkin oli Wärtsilän telakan rakennuksia.

Wärtsilän nosturi, joka on suojelukohde. Lisäinfoa etsiessäni löysin tämän kuva-albumin, jossa on kuvia Wärtsilän alueelta. Tietääkseni tuonne ei pitäisi päästä sisälle, mutta taidan olla väärässä...

Föri olikin poissa liikenteessä ja sitä tuurasi Ruissalo-lautta.

Martin kirkko - nykyisin tulee aina Martin kirkkoa katsoessani mieleen Reijo Mäen kirja Hard Luck Cafe, jossa Martin alue on muuttunut minareettien kaupunginsosaksi.

Myllysilta alta päin, tästä olen halunnut ottaa kuvan jo kauan ja nyt sen vihdoin tein.

Pitäähän Turusta jokin puutalokin näyttää :) Läntinen Rantakatu 27

Entisessä kivipainon talossa on nykyisin ainakin Turun Nuori Teatteri.

Graffiti Turun VPK:n talon viereisellä parkkipaikalla, tämäkin on pitänyt kuvata jo vuosia sitten.

VPK:n talo - ensimmäinen Turun kotini oli ihan lähellä ja kävin kadun toisella puolella italian tunneilla ekana Turun vuotenani ja silti tämän talon kauneus jäi huomaamatta.

Niin ja tämän postauksen otsikon voi tulkita joko "voi ihana Turku" tai "voi ei Turku" ja molempia tarkoitan. Kyllä kotikaupungistakin löytyy paljon kaunista, varsinkin jos muistaa välillä kulkea pää kenossa :) Yksi Turun parhaita asioita on jokiranta ja sitä pitkin tänäänkin kävelin. Mutta pitkä pätkä läntistä jokirantaa oli yhtä rakennustyömaata. Viemäriuudistusta ja julkisivuremonttia: meteliä, hajua, työkoneita, putkia, rakennusmateriaaleja, pölyä. Ei tehnyt mieli pysähtyä kuvia ottamaan, vaan koitin mahdollisimman äkkiä päästä työmaan keskeltä pois. Jossain vaiheessa mieleen hiipi myös sanapari "Turun tauti". Etsin netistä sille virallista määritelmää ja päädyin lukemaan Wikipedian Turku-artikkelia. Åbo smitta onkin vanha juttu, jo 1916 siitä on kirjoitettu helsinkiläisissä lehdissä. Mutta samaisesta Wikipedian artikkelista löytyi yksi nähtävyys, jonka aion katsastaa seuraavalla turistikierroksella kotikaupungissani: Leningradin ja Turun ystävyyden patsas. Ja tämän lähistöllä on myös Lenin-patsas. Opin nettiä selatessani, että Suomessa on Lenin-patsaita vain Turussa, Tampereella ja Kotkassa. Tampereella niitä on kaksikin kappaletta sisätiloissa eli Lenin-museossa, Turun ja Kotkan patsaat ovat ulkosalla.