Asukuva pitkästä aikaa

* It has been a long time since I had outfit pictures here

Kun kerrankin jaksan miettiä mitä päälleni puen ja vieläpä on joku avustamassa kuvaamisessa, niin pitihän tämä hyödyntää. Tosin kuvat jumittivat kamerassa melkein viikon ennenkuin sain ne sieltä siirrettyä. Lapsukaiseni intoutui leikkimään varsinaista paparazzia ja otti hetkessä yli 50 kuvaa. Kamera räpsähteli silloinkin, kun kaivoin laukusta aurinkolaseja:

* my dear son thought he is some kind of paparazzi and took pictures when I was searching my sun glasses...

Tai koitin asetella laukkua ja kenkiä ja kaikkea näkyviin:

...and when I tried to place hand bag, shoes, myself

* Skirt is my mom's old, which I shortened
* Hand bag from Fida charity shop
* Shoes and top from flea market

Hame on äitini vanhana, jonka lyhensin. Äitini on ommellut hameen joskus itselleen. Helmassa oli pieni repeämä, jonka takia hametta olisi ollut joka tapauksessa pakko korjata. Äitini ei enää hameesta välittänyt, joten omin sen itselleni ja lyhensin mieleisekseni. Toppi ja kengät ovat löytyneet Nova-kirpparilta Nokialta. Laukku on Nokian Fidalta.

*Details*
Those lovely sun glasses are my grandma's old! Necklace is souvenir for myself, because I bought it from Valaam. Silver ring is also souvenir for myself, from Orthodox Church in Sortavala, Russia. It's my good-luck ring. Other ring from Karnaluks, Tallinn, Estonia :) Earrings maybe from H&M and bracelet from charity shop. Hmm, funny that I remember where I have bought these.

Asukokonaisuuden yksityiskohdat vielä erikseen. Ihanat aurinkolasit ovat mummuni vanhat, löytyivät viime kesänä jostain laatikon pohjalta ja omin ne heti. Kaulakoru on tuliainen itselleni Valamosta. Hopeasormuksen ostin vuosi sitten Sortavalan kirkosta ja siitä on tullut jonkinlainen onnensormus. Kaikkiin vähänkään merkittäviin menoihin haluan sen aina sormeeni. Ja sen paikka on keskisormessa :) Sormuksessa lukee venäjäksi "Herra pelasta ja armahda minut". Ja minähän olen siis ateisti, mutta tykkään ostaa matkamuistoiksi eri uskontoihin liittyviä koruja ja esineitä. Toinen sormus on Tallinnasta Karnaluksista, joka on lanka- ja ompelutarviketukku. Lankojen ja puikkojen takia sinne menin, mutta kassalle jonottaessani keräilin vielä näitä sormuksia eri väreissä. Rannekoru on Pelastusarmeijan kirpparilta Turusta ja korvikset mahdollisesti H&M:sta. Hassua, miten hyvin muistan ostopaikat.

This week

I have

* donated blood
* been in handicraft meeting in Tampere
* shopped in charity shop
* worked a bit
* knitted "The Northern Lights" shawl
* enjoyed sun and vacation
* visited the library of Nokia and at the same time noticed that one of my crochet graffities is missing

And I have took some pictures in my grandma's garden

Tällä viikolla olen lähinnä lomaillut ja piti oikein miettiä tuohon yläpuolelle, että mitä olenkaan tehnyt. Lomailuun on kuulunut kirjastossa käynti ja jätskin syönti torilla lapsukaisen kanssa, auringonottoa, neulomista, vähän ostoksia kirppareilla, käsityötapaaminen ja nukkumista. Vähän töitäkin tein eli päivystin ompelimossa iltapäivän, kun olimme luvanneet, että silloin saa hakea valmiita töitä, vaikka oikeasti olemme lomalla.

Viikon suurin saavutus on ehkä verenluovutus. Olin huomannut paikallislehdessä liikkuvan Veripalvelun ilmoituksen ja ajatellut jo silloin, että pitäisi mennä. Mutta samana päivänä tuli vielä kutsu kännykkään ja se oli jotenkin "pakottava" syy lähteä luovuttamaan. Edellinen kerta verenluovutuksessa ei sujunut ollenkaan ja nyt vähän mietitytti, että mitenkähän onnistuu. Mutta ihana, varmaotteinen hoitaja pisti neulan ihan huomaamattamani kyynärtaipeeseen ja kehui, että hyvin virtaa veri pussiin. Kun toinen hoitaja tuli ottamaan sitä neulaa aikanaan irti ja kyseli, että miltä tuntuu, niin teki mieli hihkua, että olen elämäni vedossa :) Ja teki mieli mennä halaamaan sitä ekaa hoitsua, kun hän sai toiminnallaan kaikki edelliskerrasta jääneet inhat fiilikset katomaan. Olen varmaan vähän hölmö, mutta tässä luovuttamisessa onnistuminen oli tosi tärkeää. Ja nyt aion kyllä käydä vähän useammin luovuttamassa. Menkää ihmeessä kaikki muutkin luovuttamaan jos vain voitte! Juuri katsoin, että monen veriryhmän varastotilanne on todella huono. Nuo muuttuvat nopeasti, koska viime tiistaina vielä oli lähes kaikkien veriryhmien varasto kohtuullinen ja nyt näitä tarvitaan pikaisesti lisää.

Loma - vacation - semester

* I spend some days in Jyväskylä, met friends, did some shopping and relaxed. I had my camera whole time with me, but I took only this picture:

* Jag var några dagar Jyväskylä, träffade kompisar, shoppade lite och slappnade av. Jag hade min kamera hela tiden med, men tog bara den där foton ovanpå...
Just före min tåg avgick sysslade jag med graffiter och då tog en bild mera:

* Just before my train left I was busy with graffities and took one picture more. Yep, maybe there would have been more beautiful places also...

Lomailin siis pari päivää Keski-Suomessa. Tuli todettua, että Jyväskylä onkin ihan kiva kaupunki. Aikaisemmilla vierailuilla en ole oikein viihtynyt tai olen käynyt niin nopsaan etten ole ehtinyt kaupungille tallustelemaan. Tai sanonko rumasti, että seurakaan ei aina ole ollut parasta mahdollista ja siksi olen kehitellyt kummia ennakkoluuloja koko kaupunkia kohtaan. Rakas ystäväni muutti juuri Jyväskylään ja lähdin häntä tapaamaan. Kaupungilla käppäilin välillä ihan vain omassa hyvässä seurassani ja tutustuin uusiin ihaniin ihmisiin käsityötapaamisessa. Lankashoppailut on esitelty toisaalla ja kirppareille en ehtinyt. En myöskään ehtinyt tälläkään kertaa Suomen käsityön museoon. Ensi kerralla sitten :)

* Guess what is this - Gissa vad är det här - Arvaa mitä tässä on :)

Lomanen oli kyllä rentouttava - tavallaan. Nämä kuvatkin ehkä osoittavat, että kovin aurinkoisella tuulella en ollut. Kaikenlaista kaunista tai hauskaa tai muuten mielenkiintoista kuvattavaa kyllä olisi ollut, mutta kamera pysyi kassissa. Oli rentouttavaa kuljeskella yksin melko vieraassa kaupungissa ja jutella hyvän ystävän kanssa viinilasin ääressä. Toisaalta taas junassa istuessa ja kaupungilla yksin tallustellessa ehti ajatella ihan liian paljon. Juuri ennen Jyväskylään lähtöä kuulin ikäviä uutisia ja ennen paluumatkaa taas valvoin yön pohtien Elämäni Miehiä. Kaiken lisäksi suorastaan inhoan juna-asemien lähdön tunnelmaa ja nyt vielä tihutti vettä Jyväskylästä lähtiessäni ja kaikki tuntui niin ankealta. Turkuun päästessäni jatkoin suoraan leffaan ja ystävän kanssa viettämään iltaa herkkujen ja skumpan kanssa. En uskaltanut pysähtyä ollenkaan, koska muuten olisin ulvonut yksin kotona. Kävimme katsomassa Jätä se-leffan, joka perustuu He's Just Not That into You-kirjaan, jonka olen lukenut juuri. Ihan kivaa tyttöhömppää tuo leffa ja kirja on aika opettavainen. Se on näköjään suomennettu "Jätä se - Älä tuhlaa aikaa vääriin miehiin". Toki kirjassa on ärsyttäviä juttuja, mutta vielä ärsyttävämpää on tunnistaa itsensä kirjan esimerkeistä.

Ja opinko mitään kirjasta tai leffasta?! No en... Leffan lopputekstien vielä rullatessa kaivoin kännykän kassista tarkistaakseni onko joku (mies) koittanut tavoittaa. Niistä miehistä, joilla puhelinnumeroni on, toivon yhteydenottoja vain kahdelta. Leffasta ja kirjasta (ja ihan omista kokemuksista) olisi pitänyt oppia, että näistäkin toinen on niin toivoton tapaus, että hänen perään ei kannattaisi haikailla. Eikä varmaan sen toisenkaan vuoksi kannattaisi kännykkäänsä tuijottaa.

Olen viime aikoina jumiutunut miettimään menneitä, Elämäni Suurta Rakkautta ja sitten niitä muita Elämäni Miehiä. Se Suuri Rakkaus on ja pysyy, vaikka välillä on unohtunut pitkäksikin aikaa. Aina hän vaan palaa elämääni tavalla tai toisella. Toisaalta on ihanaa, että joku on pysynyt mukana elämässäni sieltä teiniajoilta saakka. Toisaalta taas, helpommalla olisin joskus varmaan päässyt, jos olisin osannut poistaa hänet elämästäni. Hetkittäin ikävöin kaikkia muitakin Elämäni Miehiä. Kaikissa on jotain hyvää ja muistelemisen arvoista. Mutta muisteleminen tekee myös surulliseksi ja saa miettimään, että miksi ne suhteet ovat epäonnistuneet ja päätyneet eroon. Välillä mietin, että pitäisi jo luovuttaa ja tyytyä uraan katkerana vanhanapiikana, kun en tähän ikään mennessä ole saanut yhtäkään parisuhdetta onnistumaan. Tällä menolla pysynkin yksin, kun ei edes kiinnosta tutustua kehenkään silleen romanttisessa mielessä. Ajatuskin tutustumishöpinästä "no, mitäs sä teet työkses" tympii ja niin sanotun tarjonnan katsastaminen baarissa tai netissä lähinnä puistattaa. Jonkun tajunnanräjäyttävän ihanan prinssin pitäisi tulla kotoa noutamaan ja taikoa vielä kaikki menneet pois mielestäni. Tai sitten pitäisi ihan itse osata lopettaa menneiden haikailu. Mutta kun... aivan liikaa tunteita on kiinni niissä menneissä.

*************

Puuh, tuon viimeisen pätkän kirjoittaminen on kestänyt varmaan monta tuntia, koska ajatusten muotoileminen jotenkin järkeviksi tuntuu nyt niin vaikealta. Välillä ajattelin, etten sitä edes julkaise, kun ei se sovi blogini viime aikaiseen hömppäjutusteluun vaatteista yms. Mutta menköön nyt, vaikka sitten todisteena, että osaan kirjoittaa vielä muustakin kuin kirpparivaatteista :)

**************

Koko päivän on päässä soinut Ressu Redfordin Puolet sydäntäni -biisi, jota ei valitettavasti löydy netistä, mutta sen sanat sentään löytyy. Tuota etsiessäni törmäsin kuitenkin Ressun Aivan sama -biisiin, jota en muista ennen kuulleeni ja se kolahti nyt. Sopii niin hyvin viimeisimpään suhteeseen... Uusi tuttavuus Ressun biiseistä on myös Rakastuin ja sokaistuin, josta siitäkin löysin vain sanat.

"Mun sydän saa
susta vielä kauan maksaa.

Mä en saa
ilmaiseksi muistojani,
elät joka solussani."

I'm still here

I should be already in Petrozavodsk in Russia, but I'm still in this little town called Nokia, in Finland. Travel agency screwed up our reservation to bus from Helsinki to Petrozavodsk. We didn't find any suitable compensatory connection to Petrozavodsk and so we canceled the whole trip. First I was disappointed, but then I quickly made new plans.

Keskiviikkoiltana sain tietää, että perjantaiaamuna ei päästäkään lähtemään reissuun. Tai minun piti matkata Helsinkiin jo torstai-iltana. Matkatoimisto oli mokannut ja meidän ryhmälle ei ollutkaan paikkoja reittibussissa Helsingistä Petroskoihin. Ensin harmitti, mutta kehitin äkkiä muita suunnitelmia ja koitin löytää asian hyvät puolet. Eräs ystäväni sanoi, että reissun peruuntumisellakin oli varmaan jokin tarkoitus ja itsekin haluan tähän uskoa. Vaihdan lomailun Venäjällä kotimaan matkailuun ja ystävien tapaamiseen. Ei ollenkaan huono vaihtoehto!

Eilen vietiin aikaa Tampereella ja rakastuin kesäiseen Tampereeseen :) Haaveilin taas, että jonain päivänä muutan Tampereen keskustaan. Tampesteri nyt vaan tuntuu eniten minun kaupungiltani. 13 vuoden jälkeenkään Turku ei tunnu mitenkään erityisen rakkaalta kaupungilta. Onhan siellä meri ja kesäisin ihan kivaa. Mutta ne talvet... aivan tuskaa. Ja ehkä jotain perää on siinäkin, että turkulaisiin on hankala tutustua. Tiedän olevani kamalan ennakkoluuloinen, mutta perustelen tätä sillä, että ehdin asua Turussa vuosia ennenkuin tutustuin ensimmäiseen alkuperäisasukkaaseen. Toisaalta nautin siitä, että Turussa saa olla ns. rauhassa. Harvemmin kukaan tuntematon sanoo mitään ja kun en montaa ihmistä tunne, niin kadulla ei koko aikaa tule tuttuja vastaan. Eikä ihan kaikki tiedä toistensa asioita. Kesäkuun viettäminen tuppukylässä on saanut taas arvostamaan sitä, että kaikki eivät tunne kaikkia. Hmm, miten niin olen aivan kyllästynyt tähän pikkukaupunkiin :) Pitää viettää paljon aikaa tuolla Tampereen puolella ettei pää ihan räjähdä. Tosin ensi viikolla aion leikkiä turistia kotikaupungissani eli Turussa ja sitä ennen ehkä katsastan Keski-Suomen menoa.

Kesälomaan kai kuuluu alet ja shoppailu? Koitin tänään toteuttaa tätä äitini kanssa. Kauppojen kiertelyn tuloksena mukaan tarttui vain lankaa - taas! Viime kuussa ostin ja sain vähän yli kolme kiloa lankaa. Pitäisi ehkä hieman rajoittaa langan hamstraamista. Mutta kirpparilla käynti oli kannattava, haaleanvaaleanpunaisen topin ja söpöjen kiiltokuvien lisäksi löysin nämä:
Vuosi sitten aloin etsiskellä tälläisiä kenkiä. Alunperin halusin musta-valkoiset "gansterikengät" ja sellaisia etsiskelen edelleenkin. Mutta nämä ovat erittäin hyvä kakkosvaihtoehto. Hmm, tällä viikolla olen ihmeen tyytyväinen näihin tokaparhaisiin vaihtoehtoihin... Hihkuin kuitenkin ilosta, kun löysin nämä kirpparilta neljällä eurolla! Ovat tosi hyväkuntoiset ja tuntuvat hyviltä jaloissa.

* Lovely shoes from flea market and only 4 €. But I'd like to find same kind of shoes in black and white.

P.S. Remember black velvet slippers? I customised those and you'll see picture in my handicraft blog.