Vuoden ensimmäinen luettu kirja oli Illallistarinoita, joka oli odottanut ainakin vuoden kirjahyllyssäni, luultavasti kauemminkin. Suurimman osan kirjasta luin yhden yön aikana, kun ei ensin uni tullut ja sitten en olisi malttanut jättää kirjaa kesken. Kirjassa kerrotaan useamman ihmisen elämäntarinaa, jotka kaikki liittyvät tavalla tai toisella Dublinissa olevaan Quintins-ravintolaan. Välillä tarina poikkeaa Irlannin maaseudulle ja New Yorkiin, mutta onnelliset loppuratkaisut sijoittuvat taas Quintins-ravintolaan. Kirjassa on paljon henkilöhahmoja ja välillä oli vaikea muistaa, kuka kukin on. Eniten tilaa saavat Quintins-ravintolaa pitävä pariskunta ja ravintolassa jo pikkutyttönä ensimmäisen kerran käynyt Ella, jonka onneton rakkaustarina vie ison osan kirjasta. Illallistarinoita on ilmestynyt 15 vuotta sitten ja vaikkei muutoin siitä huomaa ajan kulumista, niin jotkin suomennoksen sanat paljastavat, että ihan tuore kirja ei ole kyseessä. Ellan miesystävällä oli aina sylimikro salkussa mukana :) En muista koskaan itse käyttäneeni sylimikro-sanaa, mutta sentään ymmärrän, mitä se tarkoittaa :D
Lukuhaasteessa Illallistarinoita sopii kohtiin: 2 (kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä = Ellan miesystävä katoaa perheensä ja kavaltamiensa rahojen kanssa), 6 (rakkausromaani = montakin rakkaustarinaa yksissä kansissa), 17 (kirjassa on kaksoset = sivuosassa, mutta mukana kuitenkin), 18 (eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja = Binchy on irlantilainen), 35 (kirjassa on yritys tai yrittäjä = useitakin yrityksiä ja yrittäjiä, mutta erityisesti Quintins-ravintola), 43 (kirja seuraa lapsen kasvua aikuiseksi = Ellan elämästä kerrotaan lapsuudesta alkaen) ja 48 (kirja kertoo kuulo- tai näkövammaisesta henkilöstä = ravintolaa pitävä Brenda Brennan on väliaikaisesti menettänyt kuulonsa ja opetellut lukemaan huulilta silloin).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti