Mielensäpahoittajan Suomi lähti mukaan kirjastosta ilman mitään sen suurempaa mietintää. En ole Mielensäpahoittaja-kirjoja ennen lukenut, mutta ne perinteiset tarinat on tuttuja, koska olen niitä radiosta kuullut. Perinteisemmät tarinat ovat joskus saaneet jopa vähän ärsyyntymään, mutta tässä kirjassa ei ollut mitään ärsyttävää. Jokaiselta itsenäisen Suomen vuodelta on jokin tarina, lyhyempi tai pidempi, mutta jokaisesta vuodesta on löydetty jotain tärkeää ja huomionarvoista. Mielensäpahoittajan lisäksi ääneen pääsee välillä myös hänen vaimonsa. Tykkäsin kovasti tästä!
Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 4 (kirjan nimessä on jokin paikka), 6 (kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa), 19 (kirja käsittelee vanhemmuutta), 28 (sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä) ja 41 (valitsin kirjan sattumanvaraisesti).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti