Taloyhtiömme roskakatokseen oli taas joku tyhjentänyt kirjahyllynsä sisällön. Siististi muovipusseihin pakatuista kirjoista nappasin mukaani kaksi Hiaasenin dekkaria, koska olen lukenut näitä ennenkin ja pitänyt niistä. Myyräntyötä-kirjan luin jo jokin aikaa sitten ja juuri se sai minut pohtimaan, että tämä amerikkalainen mieskirjailija saa miten naurahtelemaan ääneen dekkareidensa äärellä, mutta en muista pitkään aikaan lukeneeni yhtäkään suomalaista mieskirjailijaa, jonka huumori olisi oikeasti naurattanut.
Hiaasen yhdistää dekkareihinsa aina luontonäkökulman ja Myyräntyössä oli niin luonnonsuojelua kuin rahan tekemistä harvinaisilla eläimillä. Eläinpuistosta varastetaan kaksi sinikielistä myyrää, lajinsa viimeiset ja puiston PR-työntekijä kirjoittaa tapahtuneesta tiedotteen. Hän kuitenkin alkaa ihmetellä ja kyseenalaistaa eläinpuiston kummallisia tapahtumia ja sotkeutuu vyyhtiin, jossa on niin mafiapomoja kuin aseistettuja mummoja. Sanoisin, että taattua Hiaasenia tämä kirja: mahdottomia tapahtumia, jotka melkein voisivat olla totta ja kaikki menee juuri sen verran överiksi, että tapahtumiin voi suhtautua huumorilla.
Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 5 (kirjassa liikutaan luonnossa), 6 (kirjassa on monta kertojaa), 17 (kirjan kannessa on sinistä ja valkoista), 23 (käännöskirja), 24 (kirjassa selvitetään rikos), 41 (kirjan kannessa on eläin) ja 47 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti