Lukeminen ei ole oikein huvittanut viime aikoina. Osasyynä on se, ettei käsillä ole ollut mitään kivaa luettavaa siinä vaiheessa, kun olisin halunnut lukea. Toinen syy on se, että kaikki muut harrasteet ja huvitukset ovat vieneet aikaa. On pitänyt katsoa jalkapalloa ja sen lomassa ei oikein voi lukea. Käsitöitä sen sijaan voi tehdä ja niiden tekeminen on huvittanut muulloinkin kuin jalkapalloa katsoessa.
Tottakai, kulta -kirjaa luin useamman viikon ajan, koska hyvin monena iltana nukahdin se käsissä. Kirja on kirjaston poisto, jonka olen ehkä ostanut kirpparilta. Takakannen perusteella kirja kuulosti hauskalta ja sitä se ensi alkuun olikin, sitten tarinat alkoivat toistaa itseään eikä samat vitsit enää naurattaneet. Loppua kohden onneksi tuli vaihtelua tarinoihin ja viimeiset luvut luinkin melko nopeasti. "Urbaanin uroksen tunnustuksia" kertoilee parisuhteista, joissa nainen on aina se omituisempi osapuoli. Ihan viimeisillä sivuilla löytyy omituisuuksia myös miehestä. Joitakin teräviä huomioita parisuhteista kirja toki sisältää, mutta sen keskivaiheilla tosiaan hieman puudutti saman kaavan toistuminen.
Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 3 (kirjassa rakastutaan), 8 (en ole aikaisemmin lukenut tätä kirjailijaa), 30 (viihteellinen kirja), 36 (kokoelma esseitä tai kolumneja), 45 (suomalaisesta miehestä kertova kirja) ja 48 (kirjassa on alle 150 sivua).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti