Sain tämän kirjan mieheltäni joululahjaksi. Ei kovin romanttinen lahja, mutta hyvin mieluisa kyllä :) Lukeminen vain sujui kovin hitaasti, vaikka kirja onkin mukavan tarinamainen tiukasta historiatiedosta huolimatta. Kirjan keskivaiheilla oli kyllä kappaleita, joissa päivämäärät, joukkojen vahvuudet ja muut numerotiedot olivat sen verran tiiviisti peräkkäin, että tarinamaisuus jäi taka-alalle. Nimensä mukaisesti kirja kertoo Stalingradin taisteluista toisen maailmansodan aikana ja molempien puolten, Saksan ja Neuvostoliiton näkökulmista. Kirjan mielenkiintoisinta antia on tavallisten sotilaiden päiväkirjamerkinnät yms, jotka kertovat pienistä yksityiskohdista ja arkisista asioista. Toki taisteluista on paljon faktaa myös, mutta itseäni kiinnostaa myös tuollaiset pienet asiat, jotka tapahtuivat suurten taistelujen taustalla. Osa näistä pienistäkin yksityiskohdista on karmivia, kuten se, että tienviittana käytettiin teurastetun hevosen jalkaa, koska kaikki mahdolliset polttopuut kuten tienviitan keppi, oli otettu poltettavaksi. Luin kirjaa, kun ulkona paukkui pakkanen kahdessakymmenessä asteessa ja ylikin. Oli helppo samaistua siihen, kuinka kamalaa sotilailla on ollut hytistä pakkasessa ilman kunnollisia varusteita, suojaa ja ravintoa.
Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 8 (en ole aikaisemmin lukenut tämän kirjailijan tuotantoa), 14 (historiaa käsittelevä tietokirja), 25 (kirjassa on yli 500 sivua), 28 (perheenjäsenellesi tärkeää aihetta käsittelevä kirja = sekä mieheni että lapseni ovat kiinnostuneita toisesta maailmansodasta ja lapseni kiinnostus historiaa kohtaan on lähtenyt juuri siitä jo alle kouluikäisenä), 42 (2000-luvulla sotaa käyneestä maasta kertova kirja = Venäjä on ollut tällä vuosituhannella sodassa ainakin Georgian ja Tsetsenian kanssa) ja 44 (kirjassa joku kuolee).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti