Lapsukaisella vaatetta

Monesti tuntuu, ettei kirppareilta löydy mitään tuollaisella 130-senttiselle poikaselle. Tosin sama juttu on vaatekaupoissakin, poikien vaatteita on vähän ja vielä vähemmän sellaisia, jotka miellyttäisivät sekä minua että lastani niin ulkonäön kuin hinnan puolesta. Mutta joskus kirppareilta tekee löytöjä lapsellekin:

Tämä koko kasa maksoi vain 5,50 euroa, vaikka mukana on yhdet ihan uudet farkut ja hyväkuntoinen Hilfiger-neule. Löytyivät Nokialta, Sotkanvirran kirpparilta, josta harvemmin mitään hyviä löytöjä teen. 

Sports Direct -tilaus

Olen ennenkin tilaillut vaatetta Sports Directista, mm. lapsen karatepuku löytyi sieltä edullisesti. Nyt tuli taasen tarve tehdä tilaus, kun kyllästyin etsimään lapselleni kaupoista collegepuseroita, joissa ei olisi mitään riemunkirjavaa painatusta. Iloisen harmaita collegepuseroita tuli sitten tilattua kolme kappaletta ja taisivat olla max. viisi euroa kappaleelta. Kesään piti varautua parilla T-paidalla ja tilasin myös aina tarpeellisia sukkia ja kalsareita :)

Itselleni en oikeastaan olisi tarvinnut mitään. Söpön pinkkiä pyöräilykypärää katselin, kun sellaiselle ehkäpä on tarvetta ensi kesänä. Kypärä on varmaan parempi kuitenkin ostaa niin, että sitä voi sovittaa, joten jätin tilaamatta. Pinkki toppi ja vaaleanpunainen T-paita piti kuitenkin tilata, kun halvalla sai :) Jospa uudet urheilulliset vaatteet innostaisivat liikkumaan. Farkkutoppi oli heräteostos :)

Ystävänpäivää varten piti sitten tilaukseen lisätä hölmöjä kalsareita :D Juu, tilauksen tein heti alkuvuodesta, mutta nyt vasta sain blogattua näistä. 

Pertti Neumann: Tähti ja meripoika

Olin Dingo-fani, joten Nipan omaelämäkerta oli tietysti aivan pakko saada heti, kun se ilmestyi :) Luin kirjan silloin eli 90-luvun alussa ja sen jälkeen olen sitäkin kuskannut mukanani muutoissa. Kirjahyllyn siivousvimmassa ajattelin lukea kirjan uudelleen, että kannattaako sitä säästää vielä hyllyssään. Tähti ja meripoika on melko ohut kirja, suht isolla fontilla painettu ja lauseet ovat yleensä lyhyitä. Tahtoo sanoa, että kirja oli nopeasti luettu. Vaikka edellisestä lukukerrasta on parikymmentä vuotta, niin muistin joitakin pätkiä kirjasta, lähinnä niitä merimies-juttuja. Kirjoitustyyli on hmm... persoonallinen, mutta kun siihen tottuu, niin kirjaa on helppo lukea. Lauseet ovat tosiaan lyhyitä ja muutenkin teksti on hieman töksähtelevää, muttei se huono asia ole. Jutut Dingon hurjilta vuosilta ovat tietty mielenkiintoisia, mutta itse tykkäsin enemmän lukea tarinoita merimiesvuosilta.
Tähti ja meripoika herätti kaksi ajatusta. Miten mies, joka on sanoittanut kymmeniä ihania biisejä, jotka osaan edelleen ulkoa, voi nykyisin tehdä jonkin niin kamalan biisin kuin Facebookissa?! Ja toisekseen, kyllä tämä pysyy kirjahyllyssäni, ei se Dingo- ja Neumann-fanitus ole mihinkään kadonnut :)

F.E.Sillanpää: Silja - nuorena nukkunut

Samoissa kansissa kaksi F.E.Sillanpään romaania ja olen tämän kirjan saanut mummultani sinä vuonna, kun Sillanpään syntymästä oli kulunut sata vuotta eli 1988. Mummuni on varmaan koittanut saada minut lukemaan klassikoita jo silloin :) Muistan aloittaneeni kirjan lukemisen heti ja vaikka silloin 12-vuotiaana luin paljon, niin tätä en kuitenkaan saanut luettua. Siitä saakka kirja on seurannut mukanani muutoissa ja nyt eräänä iltana, kun ei ollut mitään luettavaa, otin tämän iltalukemiseksi. Ennakko-odotukset eivät olleet kovin korkealla, mutta päätin, että nyt tämä klassikko luetaan. Silja oli positiivinen yllätys. Olin odottanut jotakin vaikeaselkoista ja korkealentoista kieltä ja ajatuksenjuoksua. Kirjan kieli oli kuitenkin helposti ymmärrettävää, kaunista ja kuvailevaa. Tarina lyhykäisyydessään on se, että entisen ison talon tyttö jää orvoksi ja lähtee piikomaan ja kuolee nuorena. Silja kertoo paljon 1900-luvun alkupuolen maalaiskuntien elämästä, ihmisten arvojärjestyksestä ja tavoista. Vuoden 1918 tapahtumia sivutaan myös, mitä ilmeisesti kirjan ilmestymisen aikoihin on paheksuttu. Kaiken kaikkiaan miellyttävä lukuelämys ja tämän jälkeen uskallan tarttua muihinkin Sillanpään kirjoihin. Jospa tuon samoissa kansissa olevan romaanin lukisin seuraavaksi :)

Helmikuun ostoksia

Kerroin jo tammikuun ostosten yhteydessä etsineeni pidemmän aikaa ruskeaa, vähän kevyempää takkia tai jakkua. Ostin jo yhden sellaisen, mutta kun tämän näin Nokian Fidalla, niin perustelin itselleni nopeasti, miksi sen tarvisin :) Käyttämätön samettijakku maksoi vain euron ja olen kaipaillut myös samettijakkua. Sitä paitsi tämä oli oikean kokoinen ja hyvänmallinen ilman mitään fiksailuja. 

Tämän ostamista ei tarvinnut perustella itselleen mitenkään :) Olen sitä mieltä, että työni vuoksi pitääkin kerätä kaikkia käsityöohjeita ja mitä vanhempia, niin sen parempia. 

Sekalaisia ostoslistoja

Löysin varsinaisen ostoslista-aarteen lähikaupasta ja muistin, että minähän harrastan ostoslistojen keräilyä. Lähes kaikkiin olen kirjoittanut taakse, että mistä ja koska olen ne löytänyt, mutta alla olevista nämä tiedot puuttuvat. Erittäin suurella todennäköisyydellä ne ovat Turusta lähikaupastani löytyneitä.

Tämän listan tulkitseminen vaatii varmaan vanhanajan apteekkarin taitoja? 

Tämän taasen on kirjoittanut varmaan joku vanhempi henkilö, jonka lapsenlapset ovat tulossa kylään.

Ja tämän henkilön kirjoittamia ostoslistoja olen ehkäpä aikaisemminkin saanut haltuuni :)

Nina Banerjee-Louhija: Kuin varjo kuvastimessa

Tämäkin kirja on ystävältäni lainassa, hänellä tuntuu riittävän eksoottiseen ympäristöön sijoitettuja kirjoja :) Kuin varjo kuvastimessa -kirjan tapahtumat sijoittuvat Kuubaan, vaikka päähenkilö onkin ranskalainen. Kirjan päähenkilö, Gita Roy, matkustaa Kuubaan miehen perässä, jonka on kerran tavannut Pariisissa. Heidän tarinansa on kirjan pääosassa, mutta samalla kuvaillaan paljon Havannaa ja kuubalaista elämänmenoa. Kirja oli melkoisen kevyttää luettavaa, muttei kuitenkaan ihan yhdentekevää hömppää. Voisin lukea saman kirjailijan muitakin teoksia, Gita Roy on ilmeisesti useammassakin hänen teoksistaan päähenkilönä.

Carina Rydberg: Kallare än kargil

Lainasin tämän kirjan ystävältäni ja kuvittelin sen olevan suht kevyttä luettavaa. Siinä mielessä se oli kevyt, että tekstiä ei paljon ole ja kirja oli nopeasti luettu, vaikka onkin ruotsinkielinen. Tätä Carina Rydbergin esikoisteosta ei ilmeisesti ole suomennettu, mutta hänen toinen kirjansa Korkeinta kastia löytyy suomeksikin. Niin, sisältönsä puolesta tämä ei kovin kevyttä luettavaa ollut. Ulrika-niminen päähenkilö kyllä reissaa ilman aikatauluja ja muutenkin vapaana Intiassa, mutta miettii paljon menneisyyden huonoja asioita eikä reissatessakaan montaa hyvää asiaa tapahdu. Kirjasta jäi sellainen olo, että tulipahan luettua, mutta muita tuntemuksia se ei herättänyt. Ruotsin kielen treenaamiseen tämä on ihan sopivaa luettavaa :)