Kirjaston poistohyllystä löytynyt kirja, jonka ostin, koska halusin vihdoinkin lukea jotain Sofi Oksasen kirjoittamaa. En katsonut edes takakantta, mutta muistelin kirjassa olevan paljon yhtymäkohtia kirjailijan omaan elämään. Kirjassa kulkee monta eri tarinaa: päähenkilö Annan nykyhetki syömishäiriöiden kanssa. Annan lapsuus, miten Annan äiti tapasi suomalaisen miehensä ja Annan sukulaisten elämä 40-50-lukujen Neuvosto-Virossa. Eri tarinat vuorottelevat kirjassa, mutta silti niiden juonien kehittymistä on helppo seurata. Stalinin lehmät on monelta osin ahdistavakin kirja, mutta silti sitä teki mieli lukea vain eteenpäin ja eteenpäin. Luinkin kirjan lähes kerrallaan. Se ei tainnut kuitenkaan olla parasta mahdollista ilta/yölukemista, sillä näin varsin ahdistavia unia sen jälkeen. Stalinin lehmät on kuitenkin myös monella tapaa mielenkiintoinen kirja ja kun osittain sen tapahtumat ovat tuttuja, niin niitä oli helpompi ymmärtää. Miten se koulun ainoa virolainen tyttö oli kovin eksoottinen 80- ja 90-lukujen taitteessa pikkukaupungissa: pitkä, hoikka ja erikoisesti pukeutuva. Tai miten lehdissä kerrottiin virolaisista maksullisista naisista samaan aikaan. Ja miten sekä sukulaisissa että tuttavissa oli hyvinkin itäänpäin kallellaan olevia ihmisiä ja miten toiset kertoivat sukkahousujen, purkan ja farkkujen suuresta arvosta itään matkatessa. Toisena tärkeänä asiana Stalinin lehmät käsittelee syömishäiriöitä. Ne ovat minulle vieraampi aihe, mutta mielestäni kirja onnistui hyvin valottamaan, mitä syömishäiriöinen ajattelee ja miten hän peittelee jälkiään. Stalinin lehmät luettuani haluan lukea muutakin Sofi Oksasen tuotantoa. Olin ehkä luullut hänen kirjoitustyyliä vaikeaselkoisemmaksi, mutta ainakaan tämä kirja ei ennakkoluuloani tukenut.
Kirjahaasteessa tämä tänä vuonna kolmas luettu kirja sopii kohtiin: 6 (kirjassa on monta kertojaa), 20 (kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö - mielestäni syömishäiriö on vakava sairaus), 26 (sukutarina), 35 (kirjan nimessä on erisnimi), 36 (elämäkerta tai muistelmateos), 38 (kirjassa mennään naimisiin), 40 (kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin minä), 42 (esikoisteos), 45 (suomalaisesta naisesta kertova kirja) ja 47 (kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit - oikeasti kahdeksan). Laitan tämän kirjan sekä kohtiin 40 että 45, koska kirjailija on maahanmuuttajan lapsi ja hänen arkeensa on vaikuttanut vahvasti toinen kulttuuri, vaikka hän sitten kirjoittaa omaa tarinaansa suomalaisena naisena Suomessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti