En ole ennen Steelin kirjoja lukenut ja tämän jälkeen en halua varmaan lukeakaan. Odotin kivaa ja kevyttää hömppää, mutta sitä oli tarjolla vain hetkittäin. Tiedän, että jotkut eivät lue amerikkalaisia dekkareita, koska ne ovat niin raakoja ja kamalia verrattuna pohjoismaisiin vastineisiinsa ja nyt tuntuu, että hömppäkirjojakin vaivaa sama asia. Ehkä aloitin ihan väärästä kirjasta Steelin kirjojen lukemisen, kun tälläinen fiilis tuli. Torjuttu totuus kertoo Gracesta, joka ampuu isänsä pian äitinsä hautajaisten jälkeen, kun isä taas kerran raiskaa hänet. Grace joutuu vankilaan ja sieltä vapauduttuaan salaa menneisyytensä kaikilta, kunnes rakastuu pomoonsa ja menee tämän kanssa naimisiin. Gracen menneisyyden kaikki asiat revitään auki ja tuodaan julkisuuteen, kun hänen aviomiehensä lähtee mukaan politiikkaan ja koko perhe saa kärsiä siitä. Ja ihan kuin tässä ei olisi tarpeeksi, niin tarinassa Grace myös pahoinpidellään kadulla, huumataan valokuvaajan studiolla, hän saa keskenmenon ja ehdonalaisvalvojakin lähentelee. Minun makuuni tässä oli vaan ihan liikaa huonoja asioita. Ja myös ikäviä yhtäläisyyksiä viime aikojen uutisiin, miten yhteisön kunnioittama mies onkin kodin seinien sisäpuolella hirviö ja miten lehdet repivät toinen toistaan rumempia otsikoita julkkisten elämästä.
Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 3 (kirjassa rakastutaan), 8 (en ole aikaisemmin lukenut kirjailijan tuotantoa), 16 (en ollut ennen kuullut kirjasta) ja 44 (kirjassa joku kuolee).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti