Leanne Banks: Trouble in High Heels

Tämäkin on Facebookin kierrätysryhmän kautta saatua hömppää :) Loppujen lopuksi oikein mukavaakin luettavaa, jossa ei edes epäuskottavat juonenkäänteet häirinneet kun asennoitui oikein.
Lori Granger on rikas perijätär, joka mielellään jakaa rahojaan hyviin tarkoituksiin. Hänen rahankäyttöään laitetaan vahtimaan kirjanpitofirmasta nuorimies nimeltään Jackson James. Lori on saanut perinnöstään heti käyttöönsä vain osan, loput on mahdollista saada heti, kun hän menee naimisiin. Lori ei suostu Jacksonin ehdotuksiin menojen pienentämisestä, vaan päättää, että haluavansa naimisiin ja kirjanpitäjän velvollisuudeksi tulee etsiä sopivia sulhaskandidaatteja. Joku vuotaa asian medialle ja Lori pakenee mediahässäkkää Jacksonin avustuksella tutulle ratsutilalle. Yksi innokas sulhasehdokas löytää sinnekin kuitenkin tiensä :) Ratsutilan arjen askareissa itse kustakin paljastuu uusia puolia ja hassujen tilanteiden lisäksi koetaan myös vaaroja. Lopulta valmistutaan kaksiinkin häihin.

Kirjahaasteessa tämä sopii kohtiin 1 (kirjailija, jonka tuotantoa en ole ennen lukenut) ja 8 (tapahtumat sijoittuvat Suomen ulkopuolelle)

Kate Long: Swallowing Grandma

Jonkin kierrätysryhmän kautta saatu kirja, jonka aloitin vasta, kun mitään muuta luettavaa ei ollut. Ei siis kovin hyvä lähtökohta :) Ensimmäisten sivujen jälkeen meinasin jättää kirjan kesken, koska se tuntui kovin ankealta. Kirjan päähenkilö on Katherine, jonka isä on kuollut ja äiti kadonnut. Katherine asuu mummonsa kanssa, joka rajoittaa tämän elämää, tyrkyttää herkkuja, haukkuu ja mollaa. Katherine on pitänyt naapurissa asuvaa miestä kaverineen lapsena, mutta aikuistuessaan huomaa miehen pervot piirteet. Koulukiusatulla Katherinella on vain yksi kaveri ja mieluiten hän pakenee oikeaa elämää kirjojen maailmaan. Kirjan sinänsä mielenkiintoinen juoni alkaa aueta vasta muutamien kappaleiden jälkeen. Katherine on varsinainen kertoja, mutta kappaleiden lopussa on pätkiä hänen äitinsä kertomana. Kun vauhtiin pääsin, niin kirja oli ihan hauskaa luettavaa. Alkuun hieman häiritsi myös se, että kirjan keskusteluista osa on kirjoitettu murteella. Englannin murteet eivät ole oikein hallussa, joten tähän meni jonkin aikaa tottua. Loppujen lopuksi ihan kiva kirja. Tälläkin kertaa ihan viimeisten sivujen jutut olisi voinut mielestäni jättää pois, mutta tätä ajattelen monen kirjan kohdalla :) Monesti mielestäni loppulauseet, varsinkin ylipositiiviset sellaiset, pilaa muuten hyvän kirjan.

Kirjan vuoden lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 8 (sijoittuu Suomen ulkopuolelle), 19 (kirja, joka kertoo seksuaalivähemmistöön kuuluvasta henkilöstä - tämä ei ole kirjan pääteema, mutta ainakin Katherine itse määrittelee itsensä lesboksi jossain kohtaa) ja 29 (nuorille suunnattu kirja - mielestäni päähenkilön iän ja kirjan teemojen vuoksi tämä kirja sopii tähän kohtaan).

Allison Pearson: Kate Reddy - täydellä teholla yötä päivää

Kierrätysryhmästä saatu kirja, jota mieheni ensin luki :) Hän ei jaksanut lukea sitä loppuun, mutta minä jaksoin. Kirja toki toistaa itseään ja päähenkilö on rasittava, mutta ihan hauskaa hömppää tämä silti oli. Kate Reddy haluaa olla täydellinen niin töissä kuin kotona. Työpäivät venyvät pitkiksi eikä Kate aina ehdi näkemään lapsiaan ennenkuin nämä menevät nukkumaan. Leivonnaiset koulun juhliin Kate tekee yöllä. Eli muokkaa herkkukaupan leivonnaiset omatekoisen näköiseksi suurella tarkkuudella :) Arki kyllä rullaa kovaa vauhtia, mutta parisuhde jää taka-alalle, kunnes Katen mies päättää lähteä. Miehen viestin lähdöstään Katelle lukee heidän lastenhoitajansa puhelimessa, kun Kate on työmatkalla. Lopulta Kate tajuaa ettei voi saada kaikkea, mies palaa takaisin, he muuttavat maaseudun rauhaan ja kaikki on hyvin. Kunnes Kate tulee ostaneeksi nukkekotikalustetehtaan ja kaikki hössötys ja kiire alkaa taas...

Kirjan vuoden lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin 2 (kirja, josta on tehty elokuva), 8 (sijoittuu Suomen ulkopuolelle) ja myös 49 (hauska kirja).

Kesäkuun 2012 ostoslistat

Kesäkuun 9. päivä vuonna 2012 olen tehnyt todellisen löydön Nokian Citymarketista: 3 listaa kerralla! Hämärä muistikuva on, että nämä oli kerätty siististi kasaan jonnekin ostoskorien lähistölle. Mistään roskiksesta tuskin näitä olen penkonut :)

Ensimmäisen lapun ensimmäisellä puolella on remonttitarvikkeita...

 ja toisella puolella sitten ruokakaupan ostokset

 Toisen lapun eka puoli on täynnä ostettavaa, mutta...

 ...limsa siihen ei mahtunut :)

Kolmas lappu on mielenkiintoisin :) Luen tuon toisen rivin uudestaan ja uudestaan "aprillimaustetta" :D Salaattisoussi on myös jännä, onko se salaatinkastike vai jotain ihan muuta?!

Ostoslista vuodelta 2011

Arkistoistani löytyi vielä yksi ostoslista vuodelta 2011. Tämän olen löytänyt Nokian Citymarketista 6.6.2011. En muistaakseni aikaisemmin ole löytänyt listaa, joka kehottaisi ostamaan ruokaa sen enempää sitä erittelemättä. Tokihan tämä jättää tilaa luovuudelle tai päätöksen voi tehdä kaupassa olevien tarjousten perusteella :)

En ole aikoihin kirjoittanut mitään ostoslistojen keräämisestä, vaikka niitä edelleen mukaani poimin aina kun sellaisen näen. Viime aikoina tai paremminkin vuosina en ole ollut ollenkaan niin huolellinen listojen kanssa kuin alkuun. Läheskään kaikkiin en enää ole kirjoittanut, että mistä ja koska olen ne löytänyt. Koitan parantaa tapani tässäkin asiassa :) Facebookissa on Löydetyt kauppalaput -ryhmä, jota kyllä seuraan, mutta itse en ole sinne löytämiäni lappuja postannut. Siellä on aina välillä keskustelua tämän harrastuksen järkevyydestä :) On kommentoitu, että miksi kerätä roskia ja kivien kerääminenkin olisi järkevämpää. Samaa olen kuullut joiltakin omilta kavereiltani. Toisaalta historioitsijaystäväni totesi, että joskus nämäkin kauppalaput voivat olla jollekin tärkeää tutkimusmateriaalia. Hän itse tutki 1700-luvun tilikirjoja ja siinä sivussa ostoksia väitöskirjaansa varten :)

Carl Hiaasen: Koirankuria

Sain tämän kirjan kierrätysryhmän kautta. Samalla sain monta muutakin kirjaa, joten nyt on ainakin hetkeki luettavaa. Hiaasen oli minulle ennestään tuntematon kirjailija, mutta tykästyin häneen tämän yhden kirjan perusteella. Koirankuria-kirjassa on kaksi päähenkilöä: lobbari Palmer Stoat ja luontoaktivisti Twilly. Twilly näkee sattumalta, miten Stoat heittää roskia autostaan, lähtee seuraamaan tätä ja päättää kostaa tälle roskaamisen. Tarinan edetessä tutuksi tulee myös Palmerin koira ja vaimo, Floridan kuvernööri ja hänen erikoinen edeltäjänsä, rahanahneet rakennusurakoitsijat, yksi palkkamurhaaja ja aidatulla alueella "villieläinten" ampumasafareja järjestävät tyypit. Kirjassa on dekkarimaisia piirteitä, mutta esiin pääsee myös vihreät arvot, politiikan kiemurat ja lahjonta. Hauskaa luettavaa!

Kirjan vuoden lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 1 (kirjailija, jota en ole lukenut aikaisemmin), 5 (kirjan henkilöistä kaikki eivät ole ihmisiä), 6 (kirjan nimi on yksi sana), 8 (tapahtumat sijoittuvat Suomen ulkopuolelle), 49 (hauska kirja), 50 (kirja eri sukupuolta olevasta henkilöstä kuin minä) ja 51 (jännityskirja tai dekkari).

Antoni Gronowicz: Garbo

Sainpas luettua! Olin ostanut tämän kirjan viime syksynä kirpparilta ihan vain kannen perusteella. Silloin riitti arvio, että eiköhän tämä Greta Garbosta kerro ja kun en ole hänestä ennen lukenut, niin luetaan nyt. Ensimmäisten sivujen perusteella meinasin jo luovuttaa, kun kirjan kirjoittaja kertoi itsestään ja mistä tunsi Greta Garbon. Ja mitä oli tämän kanssa tehnyt... Jatkoin kuitenkin lukemista ja hetken aikaa kirja vaikutti ihan hyvältä. Kyllähän tässä Greta Garbon elämästä kerrotaan ja hänen erikoinen persoonansa tulee esiin. Mutta kirjailija on kovin kiinnostunut Garbon seksuaalisuudesta ja kirjoittaa siitä mielestäni vähän liiankin kanssa. Avoimeksi jää, että onko kirjailija oikeasti ollut missään tekemisissä Greta Garbon kanssa vai onko hän vain koonnut hyvän tarinan muualta kuulemistaan jutuista. Greta Garbo kiisti olleensa missään tekemisissä kirjailijan kanssa. Garbo ja hänen kuolinpesänsä eivät myöskään ole antaneet suostumusta kirjan julkaisuun. Tai näin ainakin kirjan alkulehdellä kerrotaan. Kovin vakavasti tähän kirjaan ja sen todenperäisyyteen en siis voi suhtautua. Kuitenkin se herätti kiinnostuksen lukea lisää Garbosta.

Kirjan vuoden lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 6 (kirjan nimi on yksi sana), 14 (tositapahtumiin perustuva), 20 (pelkän kannen mukaan valittu), 22 (muistelmateos tai elämänkerta) ja tämä sopii myös kohtaan 44 (kirja, jonka lukeminen nolottaa). Sen verran tirkistelyn tuntua tässä kirjassa oli, että ihan nolotti.