Erlend Loe: Maria & José

Ihan pelkästään lukuhaasteen vuoksi lainasin ja luin tämän kirjan :) Luin suosituksia kuvitetuista kirjoista ja tämä oli yksi niistä. Olen lukenut yhden Erlend Loen kirjan aikaisemmin ja halusin lukea lisää, koska en oikein tiennyt ensimmäisen kirjan jälkeen, mitä mieltä olen kirjailijasta. En oikein tiedä vieläkään eli pitää varmaan lukea lisää Loen kirjoja. Maria & José on nopealukuinen kirja, jossa on mielestäni omituinen tarina ja vasta kirjan keskivaiheilla tajusin, että kirjan nimi viittaa paljon vanhempaan tarinaan, jossa on samannimisiä henkilöhahmoja ja tapahtumia. Mitäpä tästä voi sanoa... ihan hauska lukukokemus, mutta en tiedä, kenelle tätä voisin koskaan suositella.

Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 22 (kuvitettu kirja), 23 (käännöskirja), 25 (kirja, jossa kukaan ei kuole), 28 (olen lukenut kirjailijalta vain yhden kirjan aikaisemmin), 31 (fantasiakirja), 35 (kirjan nimessä on erisnimi) ja 47 (kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit).

Chuck Palahniuk: Fight Club

Etsiessäni lukuhaasteen eri kohtiin sopivia kirjoja, näytti Fight Club sopivan moneen kohtaan. Olen aikaisemmin lukenut yhden Palahniukin kirjan ja jo silloin ajattelin, että ehkä myös Fight Club pitäisi lukea. Nyt sitten lainasin sen kirjastosta, lähinnä vain siinä mielessä, että sopii lukuhaasteessa moneen kohtaan. En ole nähnyt Fight Club -elokuvaa, ainoastaan lyhyen mainoksen siitä eikä elokuva sinänsä ole koskaan kiinnostanut, mutta kirja ehkä vähäsen.
Aikaisemmin lukemani Palahniukin kirja oli vähän outo, Fight Club oli vähän enemmän outo :) En erityisemmin nauttinut sen lukemisesta, muttei se erityisen vastenmielistäkään ollut. Pelkäsin, että kirjassa vielä enemmän mässäillään väkivallalla, mutta ehkä ennemminkin ahdisti synkät ajatuskiemurat kuin se väkivalta, jota oli vähemmän kuin odotin. Juoni on ehkä monelle tuttu: kaverukset järjestävät tappelutapahtumia, toimintaa laajenee ja laajenee, tappelijoista koulutetaan järjestöä ja samaiset järjestön jäsenet tekevät töitäkin kaverusten saippuafirmassa. Mukana on tietysti myös yksi nainen, joka sotkee kaverusten suhteita. Loppua kohden tarina menee aina vaan omituisemmaksi, mutta jonkinlaiseen loppuratkaisuun tässä kirjassa kuitenkin päädytään eikä jätetä lukijaa miettimään, että mitenkäs asiat nyt menikään.
Tulipahan luettua, ei jäänyt sellaista oloa, että Palahniukia pitää lukee vielä lisää. Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 20 (kirjassa on vakavasti sairas henkilö), 23 (käännöskirja), 28 (olen lukenut kirjailijalta aikaisemmin vain yhden kirjan), 32 (kirja on inspiroinut muuta taidetta - siitä on tehty elokuva), 42 (esikoisteos) ja 47 (kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit - oikeasti viiden).