Syrjähyppy

Sillä jos ostoslistojen kerääjä poimii mukaansa myös yhden muistilistan, niin sehän on syrjähyppy :D

Kovin tarkkaan kuvaa muistilapusta en näköjään ole saanut. Kaikesta muusta saan lapussa selvää, mutta viimeinen rivi ei oikein aukene. alaykölä?

"laiheliinit on nössöjä varten"

Noin vuosi sitten Blogilistan etusivulta osui silmiini uusi laihdutusblogi, joka vaikutti kiinnostavalta. Luin blogin ensimmäistä kirjoitusta ja ajatukset tuntuivat kovin tutuilta. Ajattelin, että tätä blogia alan seurata ja mietiskelin jo sopivan kannustavaa kommenttia postaukseen. Kunnes pääsin kohtaan, jossa oli kirjoittajan nykyinen paino ja tavoitepaino. Tarkkoja sentti- ja kilomääriä en enää muista, mutta tämä omasta mielestään niin lihava kirjoittaja oli suurinpiirtein 170 cm pitkä ja painoi noin 60 kiloa. Ööh, olen 10 cm lyhyempi ja 60-kiloisena tunsin itseni aivan normaalipainoiseksi... Blogin kirjoittajan tavoitteena oli saada paino noin 45 kiloon ja haavekuvissa oli hyvinhyvin laihoja malleja. Kauneusihanteita on tietysti erilaisia ja makuasioista ei voi kiistellä. Silti mietin niitä kuvia katsoessani, miksi joku haluaa tavoitella tilannetta, jossa on pelkkää luuta ja nahkaa. Ilkeät kommentit ulkomuodosta tuskin ainakaan loppuvat siihen. Jotenkin on mukamas sopivampaa sanoa vaikka työpaikan ruokalassa laihalla ihmiselle "söisit sinäkin nyt jotain, että saisit vähän lihaa luiden ympärille" kuin sanoa lihavalle "kannattaisi vähentää tuota syömistä, että laihtuisit vähän". Osa ihmisistä on luonnostaan hyvin hoikkia ja jotkut taas laihtuvat sairauden takia. Ihan lähipiirissäni on ihminen, joka oli ennestäänkin hoikka, mutta laihtui sairauden takia hyvin paljon. Paranemista ja toipumista ei ainakaan helpottaneet ne kommentit, joissa kauhisteltiin laihuutta tai laihduttamista. Siksi ihmettelen, miksi se tilanne on tavoittelemisen arvoinen.


Itselläni on laihdutusprojekti ollut jo useamman vuoden menossa, koska kertyneet kilot harmittavat. En voi selitellä, että raskaudesta jäi kiloja, koska yllättävänkin pian synnytyksen jälkeen olin takaisin normaalipainossani. Kyllä nämä kilot on kerätty ihan vain syömällä ja liikkumattomuudella. Ilkeät kommentit kiloista eivät ole kannustaneet laihduttamaan, vaikka niitäkin jokunen exä on esittänyt. Ärsytys iskee aina sovituskopissa. Olisi helpompaa ostaa vaatteita, jos olisi normaalimman kokoinen. Kyllähän "isojen tyttöjen" vaatteita on kaupoissa, mutta osa on valitettavasti kaameita kaapuja ja harvemmin niitä isoja vaatteita saa edullisesti. Mahdollisesti "isojen tyttöjen" vaatteet myös käytetään aika loppuun, koska niitä on melko vähän kirppareilla. Kannustimeni laihduttamiseen on siis aika turhamainen: normaalipainoisena voisi käyttää kivempia vaatteita.


Projektini ei ole oikein edennyt... Alussa kävin jumppaamassa ja koitin muutenkin liikkua entistä enemmän. Mutta kun liikkuessa tuli nälkä, niin repsahdin liian usein johonkin pikaruokaan tms. Tuloksia ei tullut mielestäni tarpeeksi nopeasti, joten tuskastuin ja luovutin. Seuraavan vuoden alussa aloitin uudestaan ja ihan vaan syömisiä tarkkailemalla laihduinkin kesään mennessä useamman kilon. Stressaava viime syksy vei huomiota ruuan tarkkailusta ja lihoin jokusen kilon takaisin. Tämän vuoden alussa innostuin Läskillä lukutaitoa -kampanjasta. Otin varovaisen tavoitteen tiputtaa kilon kuukaudessa ja melkein siihen pääsinkin. Ajattelin, että kesän voin pitää taukoa projektistani, kunhan paino ei nouse. Mutta, mutta... kilot tulivat takaisin korkojen kanssa. Osasyyllinen tähän on varmaan uusi parisuhde :) On niin ihanaa kokkailla yhdessä, lipittää viiniä, käydä ulkona syömässä ja muutenkin herkutella.


Kun vaaka kesän jäljiltä näytti pelottavan suurta lukemaa, niin enimmäkseen kiukuttelin ja voivottelin asiaa. Aikansa kuunneltuaan mies ehdotti, että jospas aletaan lenkkeillä yhdessä. Tuumasta toimeen ja ekana piti käydä ostamassa tuulihousut, sillä en ole ulkoiluvaatteita käyttänyt vuosiin. Kävelylenkkejä on nyt tehty vaihtelevasti ja välillä yhdistetty geokätköilyä niihin. Vaihtelevalla menestyksellä on myös syöty terveellisesti. Kun toinen haluaisi karpata ja toinen välttää rasvaa, niin näiden toiveiden yhdistäminen ei aina ole ihan helppoa :) Viikonloppuisin helposti unohtuu terveelliset syömiset ja sitten taas tuskastun, kun ei tarpeeksi nopeasti tule tuloksia. Mutta eiköhän tämä tästä taas lähde rullaamaan. Tosin nyt syksyllä tekisi mieli vaan kerätä rasvakerrosta talviunia varten tai ainakin käpertyä kotiin herkuttelemaan ja voivotella ankeaa ilmaa. Ehkä pitäisi keksiä jokin konkreettinen kannustin itselle. Aina viiden pudotetun kilon jälkeen jotain hemmottelua? Kunhan se ei ole ruualla hemmottelua :)


Tämän läski-aiheisen postauksen lopuksi sopii ehkä mainostaa ystäväni ruokablogia. Vaikka siellä puhutaan äijäruuasta, niin kyllä niitä voi naisetkin syödä. Ja ehkä jopa valmistaa :) Herran ruoka-aatoksista on voinut lukea erinäisistä paikallislehdistä ja blogin oman FB-sivun kautta pääsee myös kuuntelemaan niitä aatoksia.

Kaunas

Nyt kun ulkona viuhtoo vettä ja räntää vaakasuoraan, on hyvä hetki muistella kesän reissua :) Ensin piti lähteä pakettimatkalle Pärnuun, sitten katseltiin lentoja Riikaan, kunnes silmiin osui halpalentoyhtiön halvat lennot Kaunasiin. Pikaisen kuuklettamisen jälkeen selvisi, missä Kaunas sijaitsee :) Katsoin muutamia kuvia, luin joitakin kommentteja ja olin myyty. Eikä miestäkään tarvinnut kauaa suostutella :D Tosin, siihen mennessä kun varattiin lennot, oli niiden hinnat jo hieman nousseet. Silti mielestäni aika edullista, kun kahden hengen edestakaiset lennot kaikkine maksuineen olivat yhteensä satasen. Tähän summaan ei kuulu maksuja matkalaukuista, kun päätimme pärjätä pienten laukkujen kanssa, jotka sai ottaa koneeseen sisälle. Perillä pohdimme, että sitten ensi kerralla maksamme yhden ison laukun ruumaan paluumatkalla, niin ei tarvitse rajoittaa shoppailua. Sen laukunkin voisi ostaa vasta paikan päältä :)

Magnus-hotellin modern deluxe room tunnelmavalaistuksessa

Ensin katselimme hotelleja Hotels.comista ja Park Inn Kaunas -hotelli oli vahvoilla. Sitten tutkailtiin Booking.comin tarjontaa ja arvottiin useamman hotellin välillä. Metropol-hotelli kiinnosti, mutta mies hylkäsi sen ilmastoinnin puuttumisen vuoksi. Ihan viisas veto, koska matkamme aikaan oli hyvin lämmintä :) Lopulta päädyttiin varaamaan huone Magnus-hotellista. Sielläkään ei tavallisissa huoneissa ole ilmastointia, mutta luxury-huoneissa on. Hintaeroa tavallisen ja vähän paremman huoneen välillä oli muistaakseni kympin verran per yö. Sillä rahalla sai sitten ilmastoinnin lisäksi myös pikkuisen jääkaapin juomien viilentämistä varten :) Hotelli oli ihan mukava, muttei mitenkään sykähdyttävä. Erityismaininnan ansaitsee hotellin ylimmän kerroksen baari, josta on hyvät näkymät kaupungin yli. Miinusta taas pitää antaa aamiaisesta. Varsinkin viikonloppuna aamiaispöytää täytettiin hyvin hitaasti, henkilökuntaa ei näkynyt missään ja puhtaat astiatkin loppuivat. Mutta aamiainen oli maittava, sitten kun sitä sai. Varsinkin juustolla&kinkulla täytettyjä lettuja tuli syötyä paljon :)

Mies-patsas Mykolo Zilinsko dailes galerija:n edessä

Ennen matkaa luimme hyvin tarkkaan Wikitravelin Kaunas-artikkelin. Sen kirjoittaja pitää myös Baltian kirjeenvaihtaja-blogia, josta löytyy lisää Kaunas-vinkkejä ja tietoa Liettuasta muutenkin. Syyskuussa Aamulehti julkaisi Kaunasin pikaoppaan ja artikkelin Kaunasista. Pallontallaajat.net sivustolla on keskustelua Kaunasista ja joitakin näppäriä vinkkejä löytyi sieltäkin. Kaunasin joukkoliikenteellä on selkeät sivut myös englanniksi. Meillä oli läppäri mukana ja mm. bussiaikatauluja tarkistelimme netistä paikan päällä. Hotelli tarjosi nettiyhteyttä 5 litin (noin 1,50 euron) vuorokausihintaan ja keskustan alueella oli monessa paikassa ilmainen netti.

Öinen näkymä Magnus-hotellin kattoterassilta juna-aseman suuntaan

Matkaan lähdimme keskiviikkona 28.7. iltasella. Lento lähti ajoissa ja oli perillä ajoissa. Ensimmäiseksi piipahdimme lentokentän R-kioskille ostamaan juotavaa. Alkoholijuomia ei sitten klo 22.00 jälkeen myydä Liettuassa. Pienessäkin kioskissa oli kyllä vaikuttava viinahylly :) Taksi oli varattu hotellin kautta ja kuski oli meitä nimikyltin kanssa lentokentällä vastassa. Taksin olisi saanut lentokentältäkin, pitkiä jonoja ei ollut ja ehkä se olisi tullut hivenen edullisemmaksi. Mutta toisaalta oli helppoa, että taksi on valmiina ja tietää, mihin on menossa. Hintaa mukavuudenhalulle tuli 60 litiä eli noin 18 euroa. Ensimmäisen reissupäivän aikana ei sitten ehditykään muuta kuin majoittumaan hotelliin, räpeltämään ilmastointilaitteen kanssa ja katsomaan venäläistä musiikkikanavaa :)

Sotamuistomerkki Ramybes-puistossa

Emme olleet suunnitelleet mitään minuuttiaikataulua reissun varalle ja torstaina 29.7. käytimme koko päivän päämäärättömään tallusteluun kaupungilla. Heti hotellin vieressä oli hieman synkeä Ramybes parkas -puisto, jonka reunoilla on ortodoksikirkko ja moskeija. Puiston paikalla on joskus muinoin ollut hautausmaa, ehkä puiston synkkyys johtui siitä.

Laisves aleja -kävelykatu

Kaunasin keskusta on melko pieni, joten kävellen pääsee kaikkialle. Ei mennyt montaakaan minuuttia, kun kävelimme hotellista Arkkienkeli Mikaelin kirkolle ja Laisves aleja -kävelykadulle. Sadekuuro yllätti kävelykadulla ja pidimme sadetta mm. lankakaupassa :) Koordinaatit Kaunasin lankakauppoihin löytyy toisaalta. Laisves aleja päättyi puistoon, jossa on muutamien patsaiden lisäksi myös muistomerkki Romas Kalanta -nimisen opiskelijan kunniaksi. Toukokuussa 1972 hän sytytti itsensä tuleen tällä paikalla protestiksi kommunistihallintoa kohtaan.

Silta Nemunas-joen keskellä olevalla saarelle, jossa on ainakin remontissa oleva stadion

Kävelykadulta suuntasimme Nemunas-joen rantaan ja kohti Akropolis-ostoskeskusta. Kyseisessä ostoskeskuksessa tuli matkan aikana vietettyä paljon aikaa. Paljon kauppoja ja iso Maxima-marketti, josta shoppailimme niin ruuat ja juomat kuin laastarit ja sukat. Acropoliksessa on monia ravintoloita, ekalla vierailullamme meitä houkutteli eniten Pizza Hut :) Pizzat, jälkiruuat ja kahvit kahdelle hengelle plus pari alkoholia sisältävää juomaa maksoi noin 25 euroa. Varoituksen sana: kiertäkää Akropoliksen ekassa kerroksessa väijyvät Death Sea Cosmetics -myyjät kaukaa :D Varsinkin se simpsakka virolaistyttö, joka myisi vaikka hiekkaa Saharaan :) Kyllä, ostin kosmetiikkaa, jota myydään kaikissa suomalaisissakin ostoskeskuksissa ja ihan vaan sen takia, että myyjä sitä niin kivasti tyrkytti. Tämän takia jouduin seuraavana päivänä etsimään ja ostamaan desin vetoisia purnukoita, jotta sain ostokseni siirrettyä muotoon, joka on sallittu lentokoneessa.

Pyöreäkupolisen Arkkienkeli Mikaelin kirkon takana Kristuksen Ylösnousemuksen kirkko

Hotellin baari kattoterasseineen aukesi iltapäivällä ja menimme heti ihailemaan maisemia. Havainnot: Kaunasin keskusta on melko vihreää ja vehreää, kirkkoja on paljon, samoin rakennustyömaita.

Nosturin takana häämöttää kaksitorninen Sv. Kryziaus baznycia eli Pyhän Ristin Karmeliittakirkko. Joka muuten on aivan Akropoliksen vieressä ja kirkon torneja voi katsella mm. Pizza Hutin ikkunasta.

Karkotettujen ja poliittisten vankien museo, karkotuksia esittävä puoli

Perjantai 30.7. oli varsin tehokas turistipäivä: kolme museota, yksi kirkko, paljon kävelyä ja patsaiden pällistelyä. Aloitimme hotellin lähellä olevasta Karkotettujen ja poliittisten vankien museosta. Kaunas In Your Pocket -opas varoitteli, ettei museo tarjoa paljoakaan ilman liettuan tai venäjän taitoa. Pimpottelimme museon ovikelloa ja avaamaan tuli nuorehko mies, joka puhui hyvää englantia. Liput maksoivat mitättömän vähän, nuorimies haki karttakepin (!) ja aloitti esittelyn. Ensin kävimme läpi huoneen toisen reunan, jossa kerrottiin poliittisista vangeista ja vastarintaliikkeestä. Kattavaa luentoa täydennettiin osoittelemalla karttakepillä mm. vitriineissä olevia partisaanien hihamerkkejä ja kuvia partisaanien johtajista. Vasta tämän jälkeen valot sytytettiin huoneen toiseen laitaan, jossa kerrottiin Siperiaan karkotetuista. Nuorimies todellakin osasi hommansa ja kertoi Liettuan historiasta hyvin tyhjentävästi. En tiedä, saavatko kaikki vierailijat yhtä loistavaa opastusta. Meidän opastuksen ollessa jo ohi tuli museoon kaksi amerikkalaistyttöä ja ainakaan heti ei heille alettu kertoa esineistä. Opas kertoili mieluummin meille, mitä yhteisiä sanoja on suomen ja liettuan kielissä. Ainakin kirves ja ratas :)

Lapsenhylkäysluukku

Matka jatkui kohti seuraavaa turistikohdetta, mutta reitin varrelle osui kummallisuus, josta olimme lukeneet Baltian kirjeenvaihtaja -blogista. "Kyllä, siihen synnytyslaitoksen alimman ikkunan luukkuun VOI jättää lapsensa, ja siitä alkaa kuukauden harkinta-aika, jonka aikana pennun saa noutaa takaisin." Luukku löytyy V. Putvinskio gatve:n itäisestä päästä. Meidän piti nousta "funikuläärillä" mäkeä ylös seuraavaan kohteeseen. Zaliakalnio funikulierius oli kuitenkin suljettu jostain syystä, joten kiipesimme jyrkkiä kävelyteitä ja portaita pitkin mäelle. Mukana ei tietenkään ollut mitään juotavaa, mutta onneksi mäen päältä löytyi pienen etsiskelyn jälkeen kioski ja kylmää kuplavettä. Siellä olisi myös ollut halpisvaatekauppa, johon mies ei päästänyt minua tutustumaan :) Suurin piirtein Zemaiciu gatve:n ja Savanoriu prospektas:in kulmassa eli helppo käydä shoppailemassa sen jälkeen, kun on käynyt Kristuksen Ylösnousemuksen kirkossa.

Näkymät Ylösnousemuksen kirkon katolta pohjoisen suuntaan

Kristuksen Ylösnousemuksen kirkon katolle pääsee hissillä (8 litiä per nuppi) ihailemaan maisemia. Olimme pohtineet, että miten Kaunasissa voi asua noin 350000 ihmistä, kun keskusta on niin pieni. Kirkon katolta näkyi sitten ne lähiöt, joihin tuo asukasmäärä mahtuu. Kirkolta laskeuduimme vähän eri reittiä takaisin keskustaan. Matkan varrella osui Centre Hotel Nuova, jota olimme jossain vaiheessa myöskin harkinneet. Maisemat ovat varmasti upeat, mutta hotellin sijainti ei meidän mielestä ollut kovin hyvä. Aina kaupungilta tullessa pitäisi kivuta mäki ylös ellei sitten tule bussilla, joita kyllä menee useampi linja ihan hotellin vierestä. Aivan hotellin vieressä on myös stripparipaikka. Tosin jonkun mielestä se tietysti voi olla vain plussaa :)

Paholaismuseossa ei olisi saanut kuvata, mutta näyttelynvalvojatädit huomasivat kertoa siitä vasta museon toisessa kerroksessa :)

Paholaismuseo vaikutti etukäteen kiinnostavalta ja olihan se hauska nähdä. 3000 paholaisesinettä on kuitenkin aika uuvuttava määrä. Erilaisten veistosten lisäksi oli piruryijyjä, lautasiin maalattuja paholaisia ja pelottavia naamareita. Samassa museossa on myös pari pienempää salia täynnä maalauksia ja näiden aiheet eivät liity paholaisiin. Lipunmyyntikopperosta voi ostaa pirupillin 5 litillä :)

Sotamuseon edessä olevassa puistossa on useita patsaita Tuntemattoman sotilaan haudan ja ikuisen tulen lisäksi.

Vytauto Suuren Sotamuseo taasen oli kiinnostavampi kuin odotin. Mieshän tänne tietysti halusi :) Valtavassa rakennuksessa on sotahistoriaa useiden satojen vuosien ajalta, joissakin esineissä esittelytekstit myös englanniksi. Näyttelynvalvojamummoja nuokkuu jokaisen huoneen nurkassa :) Mielenkiintoisin ja toisaalta vähän kammottava osuus oli ehkäpä Lituanica-lentokoneelle ja sen piloteille omistettu huone. Steponas Darius ja Stasys Girenas kuolivat Lituanican maahansyöksyssä heinäkuussa 1933. Esillä on heille kuuluneita tavaroita ja molempien kokoonkursitut (!) pilottipuvut.

Akropoliksen pääovi ja heti sen takana aukeavalla käytävällä on ne varottavat kosmetiikkamyyjät :)

Kaiken tämän turisteilun jälkeen olimme pikaruuan tarpeessa ja sitä tarjosi Akropoliksen Kentucky Fried Chicken :) Loppupäivän taisinkin lepäillä, otti koville koko päivän turisteilu.

Hääauto Raatihuoneentorilla, jonka reunalla on rekisteröintitoimisto, jossa kaikkien hääparien tulee käydä virallistamassa suhteensa kirkollisen seremonian lisäksi.

Lauantaina 31.7. köröttelimme trollikalla vanhaan kaupunkiin. Hää- ja polttariseurueita oli paljon liikkeellä ja tietysti muitakin turisteja. Päivän aikana tuli pohdittua, että jotkut ne vaan kuvittelevat, ettei ulkomailla kukaan ymmärrä suomea. Sen verran avointa tilitystä piti kuunnella terassilla :) Vanha kaupunki oli ihana! Jos seuraavan kerran Kaunasiin matkatessamme on ylimääräistä rahaa, niin Daugirdas Old City -hotelli on meidän valinta. Tässä vaiheessa olimme siis jo päättäneet, että Kaunasiin reissataan joskus uudestaan.

Berneliu Uzeiga:n baari-osuuden ovella ollut kyltti ei varsinaisesti houkutellut syömään :) Jälkeenpäin opimme, että "paskanauti" tarkoittaa "kokeile" tai "maista".

Vanhasta kaupungista kävelimme keskustaan ja taas Akropolikseen syömään. Berneliu Uzeiga -ravintolassa saimme noin 30 euroa kulumaan viinipulloon, kahteen pääruokaan ja kahteen jälkiruokaan kahveineen. Ruokaa odotellessa sai katsella ikkunan takana viilettäviä luistelijoita. Akropoliksessa on siis sisäluistinrata. Tosin harva siellä varsinaisesti viiletti luistimilla, monet kävelivät luistimet jalassa ja pitivät radan reunoista kiinni. Emme enää ihmettele, miksei Liettua menesty jääkiekossa :)

Juna-asema ja aseman kello

Sunnuntai 1.8. oli viimeinen lomapäivämme ja kuljeskelimme taas ilman ohjelmaa kaupungilla. Magnus-hotellilta juna-aseman suuntaan oikealla puolen katua olisi ollut kirpputori (ulkona oli vaatteita 1 liti/kpl) ja vasemmalla puolella taasen tori, jossa oli kaikkea hedelmistä piraattivaatteisiin. Koska olin jo muutenkin tehnyt melkoisen pakkausihmeen ja tunkenut kaikki ostamani langat pieniin pakaaseihimme, niin mitään ei enää voinut ostaa. Ensi kerralla olemme sitten viisaampia ja lähdemme tyhjien matkalaukkujen kanssa reissuun. Ainakin heinäkuun lopun alennusmyynneissä vaatteet ja kengät olivat hyvin edullisia. Näkemättä jäi myös kaikki muut ostoskeskukset Akropolista lukuunottamatta. Mega ja sen valtava merivesiakvaario pitää ainakin ensi kerralla nähdä.

Kyseisestä halpalentoyhtiöstä en tämän reissun perusteella keksi mitään huonoa sanottavaa.

Lentokentälle körötimme bussilla ja vielä bussin ikkunassa bongailin lankakauppoja, joissa pitää sitten ensi kerralla käydä :) Pelkästään ostosmatkalle ei kuitenkaan ensi kerralla lähdetä, koska nähtävääkin jäi vielä: IX Fortas, Zaliakalnio ja Aleksoto funikulaarit, taidemuseot ja useampia kirkkoja voisi katsella myös sisältä. Arkkienkeli Mikaelin kirkossa olisi Sokeiden museo ja Pyhän Gertrudin kirkossa taasen kaksi huonetta, jotka ovat aina täynnä palavia votiivikynttilöitä. Kiinnostavia tapahtumiakin olisi ensi vuoden puolella: Hanza Kaunas toukokuussa ja ilmeisesti Kaziuko muge -käsityöläismarkkinat järjestetään joka vuosi maaliskuussa.

Kerrottavaa olisi vielä enemmänkin, mutta en viitsi tätä matkakertomusta enää enempää venyttää. Jos onnistuin herättämään kiinnostuksen Kaunasia kohtaan, niin kysellä toki saa. Erittäin mielelläni jaan kokemuksiani uudesta suosikkikaupungistani :)