Wanted :)

Tämä taisi olla ainoa antamani huumoripitoinen lahja tänä vuonna. Lapsukaiseni askarteli viime kesänä äitini kanssa "pidätysmääräyksen" minusta ja siihen oli laitettu tuo vanha passikuvani. Nyt kierrätin kuvan tähän lapsukaiseni T-paitaan :)

* This is the only one Xmas present with humour, which I gave. T-shirt for my son with my old photo.

* Den enda gåva med humor, som jag gav i den här julen. Till min son T-skjorta med min gamla foto.

Joululahja itselleni :) Hauskan tekstin vuoksi tämä kassi oli ihan pakko ostaa kirpparilta. Sitä paitsi mustia kangaskasseja ei ole koskaan liikaa. Eikä yhtäkään sellaista ollut ennestään kaapissani.

* Xmas present for myself :) You never have too much black bags...

* Julgåva till mig själv :) Den är en tygväska och från loppis.

Happy New Year!

Hyvää Uutta Vuotta!
Gott Nytt År!
сновым Годом!

Etsiessäni lisätietoja Gatajeveista, päädyin Minun Venäjäni -blogiin ja sen uuden vuoden toivotuksista näille sivuille. Kuvituksena nyt siis vanhoja uuden vuoden kortteja Neuvostoliitosta. Ensimmäisessä kortissa oleva pupu näyttää olevan hyvin monessa kortissa joulupukin/pakkasukon kanssa. Ensimmäisessä kortissa ihastutti kuitenkin tuo Gena-krokotiili, jonka nimikkolaulun jo melkein osaan venäjäksi :)

* Pics of old Soviet post cards are from here. In first one I like especially crocodile Gena, which has also his own song.

* Mera gamla vykort från Sovjetunionen är här. I den där första tycker jag speciellt om krokodil Gena, som har också sin egen sång.

Aiheet, jotka toistuvat useissa neuvostoliittolaisissa uuden vuoden korteissa: avaruus ja Moskova. Tässä kortissa kirkkain tähti ei kuitenkaan loista punaisena, kuten monessa muussa kortissa.

* Popular themes in New Year's cards are space, Moscow and red star.

* Populära temor i gamla nytt år's vykorter är rymd, Moskva i röd stjärna.


Hieman yli vuosi sitten tein suunnitelmia vuodelle 2009. Vuoden vaihtuessa on aika päivittää pohdintoja ja katsoa toteutuiko haaveet.

MIES - tai nykyisin paremminkin sen puute - Vielä viime vuoden alussa olin sitä mieltä, että en luovuta ja uskoin, että suhde kyllä pysyy. Kun exä puhui erosta, niin minä jankutin vastaan. Jonkin aikaa suhde oli määrittelemättömässä ja sekavassa tilassa. Viimeinen kerta kun exän kanssa aikaa vietin oli varsin ihana ja onnistunut. Ehkä hyvä niin, ettei se viimeinen tapaaminen ollut riitelyä. Riitely ja ero hoidettiin sitten modernisti mesen, sähköpostin ja kännykän avulla. Lopulta sanoin itse, ettei tästä enää mitään tule. Sen jälkeen en ole exästä mitään kuullut. SUURET kiitokset ystävilleni, jotka jaksoivat kuunnella loputonta jankutustani ja valitustani ja joille soitin sopimattomina aikoina ja tilitin elämääni usein ja kauan! Nyt olen palannut ajatukseen, että en oikeastaan edes halua ketään aikuista miestä jalkoihin pyörimään. Tykkään kovasti arjestani, joka pyörii itseni ja lapseni ympärillä :) Nettideittailuakin on menneen vuoden aikana tullut kokeiltua. Olihan se ihan hauskaa aikansa, ei ehkä kumminkaan se minun juttuni. Tutustumishöpinä on ihan yhtä tylsää niin livenä kuin netissäkin :) En tiedä, miksi tympii ajatuskin keskustelusta "no, mitäs sä teet työksesi ja diipadaapa, mitäs harrastat ja montako tuntia vietät netissä päivässä ja läpätilää". Tosin, nettideittailussa tuon viimeisen kysymyksen vastaus on ehkä helpommin arvattavissa ja todettavissa kuin livenä tavattaessa :)

Olkoon tämän vuoden tavoitteena siis pysyä sinkkuna ja nauttia itsekkäästä elämästä.

TYÖ on edelleen oma yritykseni, jota edelleen voisin hoitaa paremmin. Nettikaupassa on hiljentynyt talouden taantuman myötä, mutta muuten kyllä töitä riittää. Vaatteiden korjauksia varsinkin, mutta live-myyntiä myöskin. Kunhan vain jostain taikoisin lisää aikaa, jotta ehtisin jotain uusiakin tuotteita tekemään. Nyt tuntuu kaikki aika menvän tilattuihin juttuihin. Toisaalta haluaisin itsellenikin joskus tehdä jotain.

Tavoittelun siis valmiita tuotteita pullistelevaa varastoa. Ja osallistumista johonkin myyntitapahtumaan kesälläkin.

KOTI, virallinen sellainen sijaitsee Turussa, mutta viime vuonna vietin enemmän aikaa kakkoskodissani Nokialla. Molemmat kodit pullistelevat tavaraa, josta eroon hankkiutumista jatkan. Viime vuoden tavoitteena oli nauttia enemmän Turun kodin meren läheisyydestä. Onnistuin siinä aika hyvin kesällä ja syksyllä. Lapsukaisen kanssa istuimme usein iltaisin rannassa, viikonloppuisin kävelimme lähialueilla. Lapsukainen viihtyi rannassa omien leikkiensä parissa ja minä neuloin. Kävelyretkillämme oli aina jokin tarkoitus: neulegraffitien kiinnittäminen, tyhjien pullojen kerääminen, kuvien ottaminen, uusien paikkojen näkeminen. Nyt meillä on myös ihan uusi syy liikkua: geokätköily. Lapsukainen innostui nähtyään lastenohjelmassa jutun geokätköilystä. Eka kätkökin löydettiin jo :)

Tänä vuonna jatkuu siis turhasta tavarasta luopuminen. Molempien kotien ympäristössä voi harrastaa myös tuota geokätköilyä. Ja koitan kutsua ystäviä useammin kylään.

VENÄJÄ, tämän kielen opiskelu jatkuu. Vaikka välillä ei yhtään huvittaisi mennä tunnille, niin siellä lähes aina on niin kivaa, että saan tiiviistä puolentoista tunnin opiskelusta runsaasti energiaa. Meillä on pieni, kiva ryhmä ja ryhmän jatkuminen on turvattu ainakin nyt kevään ajaksi, kun saimme pari uuttakin opiskelijaa. Toki välillä tuskastuttaa, kun päähän ei meinaa upota mitään venäjän kielestä. Viime vuoden venäjänkielinen tähtihetkeni oli huhtikuussa Suojärvellä. Osasin sanoa tiskin takana seisovalle myyjälle, että haluaisin tätä lankaa myös valkoisena :) Kesän aikana venäjän kieli unohtuu, kun silloin ei ole tunteja. Sitkeästi yritin kuitenkin tankata venäjää myös Vaakan jäsenmatkalla. Kysyin respan tädiltä, että mitä hotellin ravintolassa on menossa. Täti ymmärsi kysymyksen, minä en ymmärtänyt vastausta ennenkuin täti näytti sormuksen pujottamista sormeen :)

Lupaan jatkaa venäjän opiskelua tänäkin vuonna. Ehkä toivon synttärilahjaksi venäjän kielioppikirjaa. Sanakirjoja onkin jo kolme :)

VAAKA ry on tärkeä osa elämääni. Yhdistystoiminnan ansiosta olen tutustunut viime vuonnakin uusiin, ihaniin ihmisiin ja päässyt näkemään uusia paikkoja niin Suomessa kuin Venäjällä ja Virossakin. Yhdistyksen kautta tutuiksi tulleiden ihmisten kanssa tulee vietettyä aikaa muutenkin kuin yhdistysasioita hoitaen. Viime vuonna ainakin elokuinen tyttöjen ilta oli ikimuistoinen :) Uusi Vaaka-juttu minulle oli viime vuonna Viron Narva ja siellä toimiva Mercy Center. Kaksi kertaa sain olla mukana viemässä Vaakan keräämiä kasseja ja paketteja sinne. Varmaan jokin uusi, kiva Vaaka-juttu tulee tänäkin vuonna. Ainakin Pipo 2010 -keräys ja Vaakan 10-vuotisjuhlat.

Olen kovasti harkinnut, josko nyt olisi aika ilmoittautua ehdokkaaksi Vaakan hallitukseen. Huh, nyt sen kirjoitin ja joku Vaaka-ystävä varmaan tarttuu tähän ja muistuttaa lupauksesta vuosikokouksen alla :) Olen lykännyt tätä asiaa ja halunnut odottaa, että elämäni olisi jotenkin paremmin järjestyksessä ennenkuin hallitusrouvan pestiä edes ajattelen. Mutta eipä tämä elämä varmaan tämän paremmin voi olla järjestyksessä.

TANSSI palasi elämääni viime vuoden alussa lindy hop -kurssin muodossa. Kävin Swing Teamin kurssilla ja nautin suunnattomasti. Tunneilla tuli hyvälle mielelle! Kevään työkiireissä tuo kuitenkin jäi. En muutenkaan päässyt joka kerta paikalle ja kulkeminen kurssille vei aina aikaa. Mieli tekisi käydä edes jossain tanssikurssilla, mutta nyt taitaa rahat mennä johonkin vielä tarpeellisempaan. Harmi, että rahapula nyt estää harrastamista. Viime vuodelle suunnittelin myös baarissa tanssahtelua tyttöjen kanssa. Vähiin jäi sekin.

En lupaa itselleni mitään kursseja, mutta baarissa tanssahtelua voisi harrastaa vähän enemmän kuin viime vuonna. Tämä tarkoittaa, että baariin pitää myös hankkiutua useammin ja sehän tarkoittaa myös vilkkaampaa sosiaalista elämää :)

PAINO on melkein sama kuin viime vuoden alussa. Samat sanat kuin vuosi sitten, painoa pitää saada alemmaksi ja liikuntaa lisää. Osittain elämäntapani muuttuivatkin vähän terveemmiksi viime vuonna. Jatkukoon siis se kehitys.

BLOGI tai siis blogini, niitä tuli yksi lisää viime vuoden aikana. Kässäpäivis konkretisoi langankulutukseni ja neulomukseni, Knittag on vain ja ainoastaan neulegraffiteille ja täällä höpötän sitten, jos jotain sanottavaa vielä on. Muiden blogien lukeminen on myös suorastaan harrastukseksi laskettava. Suosikkiblogini luen heti kun päivittyvät, neuleblogeja menen aakkosjärjestyksessä läpi joitakin kertoja vuodessa. Uusia suosikkiblogeja tulee tasaiseen tahtiin ja joitakin vanhoja suosikkeja jää pois. Omien blogien kirjoittaminen on osoittanut, että en enää osaa kirjoittaa niinkuin ennen. Tänä vuonna koitan siis kirjoittaa entistä enemmän ihan asiaa tänne. Samoin yritän kirjoittaa useammin ruotsiksi ja englanniksi, ihan vain oman kielitaidon vuoksi.

Viime vuonna listani loppui tähän, mutta tälle vuodelle haluan tehdä suunnitelmia vielä yhdestä asiasta: KÄSITYÖ - ammattini, harrastukseni, elämäntapani. Ammattiin liittyvät kässäjutut olivatkin jo tuolla aikaisemmin, mutta tänä vuonna haluaisin panostaa myös käsitöiden harrastamiseen. Hyvin harvoin neulon itselleni mitään isompaa, mutta nyt on mielessä parikin neulepaitaa itselle ja näihin langatkin valmiina. Vuoden aluksi neuloin jo yhden neulepaidan itselleni ja sitä neuloessa oli jonkinmoinen flow-fiilis. Samoin haluaisin neuloa enemmän lahjaksi. Ja kuluttaa kaikenlaisia keränloppuja ja muita jämälankoja, niiden muuttaminen joksikin valmiiksi ja kauniiksi tuottaa suurta iloa. Nautin, kun saan pussillisen jämälankoja muuttumaan vaikkapa sukiksi. Viime vuoden uutuus kässäjutuissani oli neulegraffitit. Tapasin Knit In Public-päivänä knit sea -blogin pitäjän ja siitä se lähti. Ideoita on enemmän kuin ehdin toteuttaa, mutta neulegraffiteista en halua ottaa minkäänlaista stressiä.

Kirjataan nyt vielä tämäkin: ensi joulun haluaisin viettää Turussa, käydä joulurauhan julistuksessa, viettää joulun ilman hermoilua ja rentoutua. Totesin taas kerran, että minun käsitykseni mukavasta joulusta eroaa siitä, miten joulua vietetään vanhempieni luona. Toki tykkään perinteistä, mutta en siitä, että joitakin juttuja tehdään vain koska on pakko. Pakko sen takia, että niin on aina tehty. Haluaisin esimerkiksi jouluna tehdä ja syödä ruokia, joista oikeasti tykkään. Perinteen vuoksi tehtävät ruuat, joista kukaan ei tykkää ja joita sen takia heitetään joulun jälkeen pilaantuneina roskiin, eivät vaan sovi ajatukseeni jouluherkuista. Sitä paitsi on ihan tuhlausta käyttää aikaa, energiaa ja raaka-aineita jonkin ruuan tekemiseen, jos sitä pitää heittää pilaantuneena pois. Olen muistellut lapsukaiseni ekaa joulua, jolloin en itse stressannut mistään. Aatonaattona olin kaupungilla kahvilla ystäväni kanssa, kaikki jouluvalmistelut tehtyinä. Aattona käytiin joulurauhan julistuksessa, syötiin jotain paistia kaupan perunalaatikon ja salaattien kanssa, jaettiin lahjat ja yöllä vielä herkuteltiin miehen kanssa. Ihana rauha, ei stressiä, oman näköinen joulu.

Miska-karhu oli Moskovan olympialaisten maskotti vuonna 1980. Tuttavaperhe toi silloin minulle tuliaisena muovisen Miskan. Viime vuosina olen saanut muutaman muovisen Miskan lisää ja harmittelen, etten ostanut kirpparille näkemääni keramiikka-Miskaa.

* Misha-bear was mascot of Summer Olympics 1980 in Moscow.

* Misha var maskot om Olympiaden i Moskva 1980.

Viime vuoden suunnitelmissa uhosin, että etsin positiivisuuden ja ilon elämääni takaisin vaikka väkisin. Ja kun nyt mietin mennyttä vuotta, niin olen siinä aika hyvin onnistunut. Julmaa sanoa, mutta ero exästä taisi olla viime vuoden paras juttu.

* Long story about my plans for last year and how I reached those and also some plans for this year. Conclusion about last year is: I'm now happier and more balanced than in the beginning of year 2009. And last year's best thing was maybe break-up with my ex.

* Lång berättelse om mina planer till förra året, hur jag har uppnått dom och också planer till det här året. Jag tycker att jag är nu lyckligare och mer balanserad än i början av år 2009. Och kanske den bästa saken i förra året var att jag skiljde mig från ex.

Täyttä vauhtia vuoteen 2010 :)

* Full fart mot året 2010 :)