Aloitin jo viime vuonna kerran tämän lukemisen, mutta en päässyt alkua pidemmälle. Kun taas oli hetki, ettei ollut mitään luettavaa, niin tartuin tähän ja luinkin Tahitin kukan melko nopsaan tahtiin. Kirjan pääosassa on vähän päälle nelikymppinen pariskunta, jonka elämä mullistuu, kun heidän ovelleen tuodaan lapsenlapsi, josta he eivät tienneet mitään. Lapsenlapsen hoito saa pariskunnan taas lähentymään toisiaan, mutta samalla se saa pariskunnan naisen miettimään entistä enemmän tuntematonta isäänsä. Kirja oli mielenkiintoinen kurkistus tahitilaiseen elämään, josta en tiedä mitään. Osa asioista hämmästytti, osa hieman kiukutti ja osa oli vain mielenkiintoisia. Loppujen lopuksi ihan harmitti, että kirja loppui.
Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 1 (kirjan kannessa on ihmiskasvot), 2 (kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä), 6 (rakkausromaani), 10 (rodullistetun kirjailijan kirjoittama), 11 (kirja käsittelee naisen asemaa yhteiskunnassa), 20 (kirja käsittelee minulle vierasta kulttuuria) ja 25 (kirjailija, jonka tuotantoa en ole lukenut aikaisemmin).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti