Tämän kirjan ostin halvalla kirpparilta, koska takakannen perusteella se vaikutti kiinnostavalta. Kirja ei vastannut sitä käsitystä, jonka sain takakannen perusteella siitä. Enkä voi sanoa, että Sisustaja olisi ollut miellyttävä lukukokemus. Mutta se ei tarkoita, että kirja olisi huono. Se vaan oli erilainen kuin odotin ja yllättävä. Aluksi kirja vaikutti juuri siltä, millainen odotin sen olevan eli kevyttä luettavaa, jossa on paljon sisustukseen liittyviä yksityiskohtia. Menestyvä sisustusarkkitehti muuttaa vaimonsa kanssa uuteen asuntoon ja tutustuu yläkerrassa asuvaan naiseen, joka vetää häntä puoleensa. Ensimmäisen pitkällisen selonteon sisustuksesta jaksoin lukea, myöhemmin selasin niiden ohi. Halusin päästä seuraamaan kirjan juonta enkä jaksanut lukea jaarittelua jonkin yksittäisen sisustusesineen historiasta. Jos olisin jaksanut lukea nämä pitkät selostukset sisustamisesta, niin varmasti olisin oppinut paljon uutta monista klassikkotuotteista ja erityisesti norjalaisesta huonekalumuotoilusta ja arkkitehtuurista. Loppua kohden kirjan tyyli muuttuu alun kepeistä tunnelmista paljon synkempiin. Odotin aivan toisenlaista loppuratkaisua. On hienoa, että kirja yllättää ja päähenkilöstä paljastuu puolia, joita ei olisi uskonut kirjan alun perusteella. Silti... koska haluaisin lukea vain onnellisesti päättyviä tarinoita ja tämä ei ole sellainen, niin kirjasta jäi omituinen olo. Todennäköisesti luen kirjan joskus uudestaan. Kun tiedän, miten tarina päättyy, niin ei ole kiire ahmia kirjaa juonen vuoksi, vaan voin keskittyä nauttimaan yksityiskohdista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti