Kirjaston poistohyllystä napattu kirja, joka takakannen perusteella viehätti erityisesti siksi, että sen tapahtumat sijoittuvat nykyiseen kotikaupunkiini Turkuun. Kirjan tapahtumiin oli helpompi eläytyä, kun tiesi, millaisissa maisemissa siinä liikuttiin. Turku-kuvauksista ja kauniista lauseista pidin tässä kirjassa, mutta itse tarinasta en oikein saanut kiinni. Kirja kertoo, miten suomenruotsalainen Annika ja Samim-niminen nuori maahanmuuttajamies kohtaavat ja tutustuvat. Yhteistä heillä on ainoastaan se, että molemmat puhuvat huonosti suomea ja molempien kaverit varoittelevat, ettei suhteesta tule mitään. Sara Razai kirjoittaa kauniisti hyvinkin arkipäiväisistä asioista ja siitä pidin, mutta silti en saa tätä kirjaa sopimaan suosikkikirjojeni joukkoon, vaikka haluaisin.
Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 2 (kirjablogissa kehuttu kirja), 14 (valitsin kirjan takakannen perusteella), 25 (kirja, jossa kukaan ei kuole), 27 (kotipaikkaani liittyvä kirja), 42 (esikoisteos), 45 (suomalaisesta naisesta kertova kirja) ja 47 (kirja täyttää vähintään kahden haastekohdan kriteerit).
