sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Chimamanda Ngozi Adichie: Kotiinpalaajat


Adichie on yksi suosikkikirjailijoistani. Löysin hänet vähän vahingossa, kun sain ystävältäni Adichien esikoisteoksen Purppuranpunainen hibiskus. Ystäväpiirissäni on sen jälkeen kiertänyt Adichien kirjat ahkerasti, en siis ole ainoa joka hänen teoksiin on ihastunut. Tämäkin kirja on taas ystävältäni lainaksi saatu.
Koska Adichien kirjoissa on monasti synkeitäkin asioita, en ihan heti uskaltanut tätä kirjaa iltalukemiseksi ottaa. Kotiinpalaajat on kuitenkin hieman kevyempi kuin muut lukemani Adichien kirjat. Tässä kirjassa ei ole nälänhätää, sotaa tai väkivaltaisia vanhempia. Mutta rasismia ja muunkinlaista syrjintää on. Kotiinpalaajat kertoo Ifemelun ja Obinzen tarinan. He tutustuivat koulussa, rakastuivat ja päättivät aloittaa opiskelun samassa yliopistossa. Ifemelu sai mahdollisuuden muuttaa Yhdysvaltoihin, johon Obinzen piti seurata perässä. Yhteydenpito kuitenkin katkesi, Obinze päätyi laittomaksi siirtolaiseksi Lontooseen ja kotimaahansa Nigeriaan palautuksen jälkeen onnistui rakentamaan itselleen yltäkylläisen elämän vaimon ja lapsen kanssa suuressa talossa. Kolmentoista USA:ssa vietetyn vuoden jälkeen myös Ifemelu palaa Nigeriaan ja entiset rakastavaiset voivat taas tavata toisensa.
Vaikka Kotiinpalaajat on aiheeltaan kevyempi kuin moni muu Adichien kirja, niin se antaa hyvin paljon ajattelemisen aiheita eikä ole siinä mielessä ollenkaan kevyttä luettavaa, vaan pakottaa lukijan pohtimaan rotua ja rasismia ja miten nämä voi nähdä hyvinkin monesta eri näkövinkkelistä. Ja vaikka Kotiinpalaajat pakottaa pohtimaan syvällisiä, niin se on aivan ihana kirja ja erittäin miellyttävää luettavaa.

Lukuhaasteessa Kotiinpalaajat sopii kohtiin: 3 (kirjassa rakastutaan), 4 (maahanmuuttajasta kertova kirja), 24 (Kirjasammon päivän täkynä ollut kirja), 25 (kirjassa yli 500 sivua), 27 (afrikkalaisen kirjailijan teos),

Ei kommentteja: